maanantai 31. joulukuuta 2012

Meidän joulu!

Joulusta on jo aikaa, mut laitanpa vielä kuvia meidän joulusta!




Lähdettiin lauantaina junalla kohti Jyväskylää. Se oli Rockyn eka junamatka, ja olihan se yks seikkailu... Ei oikeen noi lemmikkivaunut oo koolla pilattuja...



Keski-Suomessa olikin vastassa -25 astetta pakkasta.











Käytiin Vimpelissä kattomassa mun iskää, siskoa ja pappaa. Aattona syötiin riisipuuroa ja katottiin tietenkin Lumiukko! Mouadh kävi ekaa kertaa koskaan saunassa ja alku shokin jälkeen se haluskin käydä siellä joka ilta ja viettää siellä tunteja.  Meidän seuraavassa asunnossa tulee olemaan siis sauna.











Oli hyvä joulufiilis ja semmonen rauhallinen olo. Oon odottanut tätä joulua KAUAN. Ennen haaveilin sitä, et saan viettää joulun rakkaani kanssa ja myöhemmin siitä, et saan näyttää Mouadhille suomalaisen joulun. Viime joulukin oltiin yhdessä, mutta Tunisiassa.





Rocky ja meidän Senja ei oikeen tulleet toimeen, koska Rocky halus olla kokoajan "painimassa". Mut aika hyvin ne sit tottu toisiinsa ja siihen, että kiertävät toisensa kaukaa.



Leivoin myöskin kakkuja!



Mouadh toimi neekeri joulupukkina, jolla ei ollut kenkiä :D Kyllä nauratti! Kun se jakoi lahjoja, niin jokaisen piti mennä istumaan sen polvelle ja jutella pukin kanssa.



Nukuttiin paljon, nähtiin tuttuja Tunisiasta, käytiin luistelemassa ja pelattiin pleikkaa! Mun pikkuveli ja Mouadh tuli hyvin juttuun ja oon siitä niin onnellinen. En oo kauheesti nähnyt mun pikkuveljeä viime aikoina ja on ihanaa huomata miten hieno teinipoika siitä on kasvanut. Ennen me vaan riideltiin, mut nyt me puhuttiin paljon juttuja ja on se vaan niin rakas.

Lähdettiin tapanina kohti Helsinkiä, koska mulla oli heti torstaina töitä. Lähdettiin Seinäjoelta ja käytiin kattomassa missä asuin pienenä. Mua melkeen alko itkettää tuolla. Sillon pienenä pihapiiri tuntui niin suurelta ja nyt kun menin sinne niin se tuntui niin pieneltä! Teki mieli mennä koputtavaan ovea ja mennä vaan sisälle, et tää on mun koti!! Nään vieläkin unia, että asun tuolla. Mulle tuli aika ikävä Seinäjoelle ja aloinkin pehmittelemään Mouadhia, että muutettais sinne. Se vaan tuntuu niin kodilta !!

























































torstai 20. joulukuuta 2012

Sometimes love can come and pass you by While your busy making plans Suddenly hit you and then you realize It's out of your hands


Tässä muutamia kuvia Mouadhin puhelimen uumenista! Mulla on tosiaan bloggerin kuvatila täynnä, joten jouduin pienentämään kaikkien vanhojen postauksien kuvia, mutta kukapa niitä enää lukistaan, joten ei viellä väliä minkä kokoisia ne kuvat ovat.


Tänään on vapaapäivä!! Huomennakin piti olla, mutta meenki töihin. Onneksi on vaan istuskelu (eli kassavuoro), koska mulla alkaa taas jalkapohjat oireilemaan. Pari vuotta sitte mulla oli plantaarifaskiitti ja nytpä se vissii haluaa tulla taas. Ei muutaku tennispallo jalan alle ja hieromaan, nii jospa se auttais.



Päästään lauantaina lähtemään Keski-Suomea kohti iltapäivä junalla. Saa nähdä mitä siitä tulee Rockyn kanssa junassa lemmikkivaunussa, kun koko vaunu on täynnä koiria ja kissoja. Rockyn "kiima" on vähä rauhoittunut, mut on se vieläki aina jokaisen vastaantulevan koiran pyllyä nuuhkimassa ja jos vain on mahdollisuus hypätä selkään, niin se kyllä käytetään hyödyksi.


Pakotan Mouadhin hieromaan mua :D Mut kyllä se useimmiten ihan itsekin tarjoutuu kun ei jaksa kuunnella mun valitusta. Taiiii, sitte se vaan haluaa hemmotella mua.



Kahdessa edellisessä kuvassa näkyy vähän sitä mun hiusktastrofia, mut ei niin paljon. Onneksi se on melkein jo lähtenyt pois... HUH! En enää koskaan värjää hiuksiani. Paitsi kampaajalla, hyvällä sellasella. Ja jos tätä lukee joku herra iso herra (tai hänen vaimonsa/tyttöystävänsä/tuleva vaimo tai mitä vaan) niin voisko Kantsuun rakentaa S-marketin, koska en jaksa mennä Prismaan "lähikauppaan" ja Alepa on vaan ihan paska.


Koska mun/meidän elämässä ei ole mitään ihmeellistä tapahtunut, patsi että Matkaoppaan uudet jaksot (joissa ollaan mukana) alkavat tammikuun 21.päivä nelosella, niin ajattelin kertoa teille mun mielestä kivoista tyttölasten nimistä. Oon siis tehnyt Mouadhille listan joskus kesällä ku oli nii tylsää töissä. Tässä on vain joitain.
 Arabic:

Adelmira  Najma   
Aminah    Nayila
Ashya      Sadira
Hayat      Saida
Jamilla     Sabria
Janan      Samiya
Janaya    Yesenia
Jenaya    Zafina
Kaela     Zelmira
Kaliyah

Suomalaiset:

Adelina   Lumia
Adina     Lumina
Arelia     Naema
Aurelia   Neela
Aya       Serafia
Dania    Yasemin
Eela      Edina
Eiya      Eelia
Enia     

Ei oo mitenkään ajankohtainen juttu vielä moneen vuoteen, mut oon aina tykänny miettiä tulevien lasteni nimiä. Pojan nimen oon päättänyt jo kauan sitten ja Mouadhille se on ok. Tytön toiset nimet ollaan päätetty eli Elina (mun suvulta) ja Arem (Mouadhin äidin nimi). Eli ?????? Elina Arem D. Halutaan et nimet on erikoisia, mut et niitä voi käyttää Tunisiassa ja Suomessa. Ja onhan noita nimivaihtoehtoja vielä vaikka kuinka paljon, mut noi ehdin silloin joskus kirjottaa ylös. Pojan nimi tulee alkamaan Ellä, muuta en halua sitä kertoa. Pari päivää sitten rakastuin nimeen Noah eli siitä sitten toinen nimi?!? Meidän lapsethan ei sitten joskus tule kuulumaan kirkoon, koska he saavat sitten joskus itse päättää haluavatko olla kristittyjä vai muslimeja, tai jotain aivan muuta. Joten kastajaisia ei tule olemaan, vaan nimijäiset. Silti kyllä haluan lapsille "kummit" ja nehän on päätetty myös jo n.10 vuotta sitten ;)



Eipä tässä muuta sitten niii! Koitan tehdä videopostauksen joku päivä, koska Paula sitä niin toivoo ;) Teen sen sitten sellasena päivänä kun näytän ihmiseltä ja keksin mitä höpisen.

tiistai 18. joulukuuta 2012

Toiset päivät ovat parempia kuin toiset kyllä sen ymmärrät kovin paljon on myös itsestäs kiinni miten tämänkin kuvan värität


Onpas taas jäänyt tää blogi vähän taka-alalle... Viime viikko oli aika kaoottinen töissä, koska meillä jyllää jonkunlainen flunssapöpö ja yks sun toinen oli vuoronperään kuumeessa. Paitsi minä, VIELÄ. Olin sit tietenki huuuurjan paljon töissä ja huh huh. Ahneella tulee olemaan vielä paskanen loppu...



Perjantai oli siinä mielessä ainutlaatuinen päivä, että näin pitkästä aikaa mun parhaan ystävän. Kyseinen pitkä aika tarkoittaa vuotta. Tasan vuosi sitten nähtiin viimeksi ja nyt sitten VIHDOIN!! Aivan uskomatonta miten nopeasti vuosi on mennyt ja ei kumpikaan meistä olisi osannut odottaa että missä nyt oikeen mennään vuoden päästä. Vuosi sitten asuttiin Mervin kanssa yhdessä tässä mun 25 neliöisessä yksiössä. Se oli ihanaa se!! Vuoden aikana me molemmat toteutettiin haaveitamme eli Mervi muutti Israeliin ja mä muutin Tunisiaan. Nyt ollaan molemmat vihdoin Suomessa ja ei enään KOSKAAN olla erossa vuotta. Todellinen ystävyys onneksi kestää mitä tahansa. Kyllä siinä kyynel jos toinenkin pääsi kun tutut kasvot näkyivät tuolta ihmisten seasta ja ja halattiin!!







Rocky reppana joutui tänään lääkäriin ja se sai antibiootti kuurin. Sillä on semmosia epämääräisiä länttejä ja karvattomia kohtia, joissa oli kuulemma bakteeritulehduksia. Oli vähä shokki toi hinta kun on tottunut Tunisian eläinlääkärin hintoihin. Esimerkkinä Tunisiassa mikrosirun laitto maksoi about 25e ja Suomessa 75e... Mut tärkeintä, et mun vauva tulee kuntoon!








Mouadhilla alkoi tosiaan viime viikolla koulu ja se osaa jo vaikka mitä! Heti ekan päivän jälkeen se osas numerot tuhanteen ja kirjottaa ne myös. Siellä on paljon sitä nuorempia opiskelijoita, ja se onkin saanut isoveljen roolin. Oon niin onnellinen, et se pääsi näin pian kouluun ja arkeen kiinni. Moni Suomeen tuleva haahuilee ympäriinsä monia kuukausia tai jopa puoli vuotta. Kaikki järjestyy kun vaan laittaa järjestymään ja uskoo et kaikki menee hyvin! Tosin Kela ja työkkäri ovat edelleenkin hanurista ja kestäää kestää kestää ennen kun alkaa saamaan mitään tukia. Viime viikolla oli hauska ylläri kun sain Maahanmuuttovirastolta kirjatun kirjeen postiin. Mitäs sieltä paljastuikaan... Ilmoitus, että Mouadhille on myönnetty oleskelulupa. Ihanko tosi??!? Päätös oli annettu 20.9, että ei muute kauan kestäny... Lisäksi ne palautti meidän oleskelulupahakemuksen liitteenä lähettämät kuvat :D Että kiitos, mutta ei kiitos!



Täällä ei ole vielä koskaan ollut kuvaa mun tatuoinnista. Sain idean mun tatskaan yhdestä kirjasta, jonka luin ja se oli aika vaikuttava kirja. Siinä oli espanjaksi lause Elämä on kovaa. Siitä lähti mun tatska idea, mut halusin siitä pitemmän ja latinaksi. Joten koko tatskaksi tuli VITA EST DURA EGO DURIOR SUM. Joka tarkoittaa siis suomeksi Elämä on kovaa Olen kovempi. Se on just se asia minkä haluan muistaa läpi elämäni ja aina kun katon tota tekstiä, niin muistan mitä kaikkea oon jo kokenut elämässäni ja kuinka paljon vahvemmaksi ihmiseksi ne kokemukset ovat mut tehneet. Seuraava tatska tulee olemaan Usko Toivo Rakkaus latinaksi ja sitten joskus mun lasten nimet kylkiluihin. Aijon ostaa Mouadhille tatskan lahjaksi... Nyt on kova mietintä, et millasen se ottais...





Tällä hetkellä musta tuntuu, et mun sydän räjähtää kun mulla on niin kamala ikävä Babyä ja huoli siitä. Haluaisin niin paljon, et se olis täällä meidän kanssa ja nukkuis mun mahan päällä ja kehräis. Miten joku eläin voikin olla niin rakas.

Tänään sainkin Babyn terveiset Tunisiasta:


Mammiii, I`m still the king of the house !!!

P.s. Kirjotin tän tekstin jo eilen ja ehkä kolme kertaa, mut blogger oli niin kakka, et se poisti mun tekstit ja ei suostunut julkaisemaan..