sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Minä ja parisuhde



Ajattelin nyt julkaista nää vastaukset kahdessa osassa, koska kysymyksiä tuli PAAAALJON! Kiitos kaikki jotka laittoivat kysymyksiä (jotka kaikki olivat vieläpä asiallisia). KIITOS!!

Minä

Nyt kun valaisit noita opintojasi, niin mua rupes kiinnostamaan, että miten et ole keittiöhommissa?
Mä menin tonne kouluun suoraan lukiosta, joten mulla ei ole kokin koulutusta… Ja noilla keittiötuntien määrällä musta ei ainakaan semmoista saanut. Pitäis olla ihan tosi kiinnostunut ja oma-aloitteinen, jotta pääsis samalle tasolle niitten kanssa, joilla on valmiiksi jo kokin paperit. Ja ei kiitos vuorotyö ja viikonlopputyö. Plus ihan surkea palkka!

Mutta siis niin, käsittääkseni teet kuitenkin nyt jonkun ihan muun alan hommia, niin onko sulla suunnitelmia vielä opiskella jotain toista alaa tai vielä tehdä joskus koulutusta vastaavaa työtä vai ootko vielä ajatellut tälläsiä...?
  haluaisin opiskella vielä jotain mikä mua oikeasti kiinnostaa. Esim. vieraat uskonnot ja arabian kieli. Niitä oon nyt ainakin miettinyt. Toisaalta taas olis järkevää käydä tähän päälle joku kaupallinenkoulutus.. Mut katsotaan!

-Oletko oppinut arabiaa ja haluaisitko oppia?
Olen oppinut jonkun verran tunisian arabiaa, en klassista arabiaa niinkään.. Harmittaa, että en mennyt Tunisiassa kielikurssille opiskelemaan. Mutta ymmärrän sanoja ja haluaisin oppia. Mahdollisesti ensi syksynä menen opiskelemaan jonnekin alkeiskurssille.

google

3 tärkeintä arvoa elämässä on?
Toisten ihmisten kunnioittaminen ja rakastaminen, terveys ja rehellisyys.

-Kaupat joista ostat vaatteita?
Kirppari :D Ja ihan perus H&M, Gina, Nelly.com, New Yorker, Lindex, Seppälä… Oon tylsä!

Kuinka paljon kuluu rahaa kosmetiikkaan/vaatteisiin yms kuukaudessa?
Joinain kuukausina 0e, joinain 20e, joinain 100e. Meikkejä en ole ostanut piiiiiiiitkään aikaan ja nyt alkaakin kaikki loppumaan. Tosin ripsipidennyksiin mulla menee rahaa 4-5 viikon välein se 35e.




Mikä on sun tulevaisuuden toiveammatti? Entä M?
No niii-i. Sen kun tietäis… Toiveena olis olla semmosessa työssä, jolla olis joku merkitys ja samalla auttaisin. Toisaalta taas rakastan lentokenttää ja oppaana oli ihanaa.

Suosikki maa, jossa oot käyny?
Mä en ole mikään maailman matkaaja ollut, että oon käynyt vain: Ruotsi, Viro, Venäjä, Espanja (Barcelona), Kreikka (Kos ja Santorini), Iso-Britannia (Lontoo), Irlanti (Dublin), Turkki(päivä Bodrumissa) ja Tunisia. Kaikissa paikoissa on hyvät puolensa.. Musta tuntuu, että en ole vielä käynyt mun suosikki maassa! Mut totta kai rakastan Tunisiaa!



Mitä kieliä puhut?
Suomea ja englantia. Väitän osaavani ruotsia, mutta en suostu sitä puhumaan kuitenkaan :D Oon opiskellut myös ranskaa ja espanjaa. Huonolla menestyksellä…

Mitkä asiat tekee onnelliseksi?
Pienet asiat. Puhdas koti, hyvä  ruoka, aurinko, hymyilevät ihmiset, ystävät, perhe, Rocky ja Baby.. tulevaisuuden suunnitelmat. Ihan se, että meillä on mahdollisuus olla yhdessä samassa maassa.
Lempi ruoka ja juoma?
Mä en oikeen enää tykkää mistään ruuista. Mut tällä hetkellä jos saisin mitä tahansa niin haluaisin Tunisiasta mun lempi italialaisesta mozzarella salaattia ja kanaherkkusieni pastaa kermakastikkeessa. Juomaksi maitoa!!

Paras pizzeria, ravintola ja kahvila?

Pizzeriassa en käy juuri koskaan…. paras ravintola on Tunisiassa yksi Italialainen. Paras kahvila on Tunisiassa Casa del gelato !! Suomessa ei ole hyviä ravintoloita ja paras kahvila on Ciao cafe!



Mun lemppari italialainen ihan Soussen keskustassa juna-asemaa vastapäätä.


Juotko kahvia, jos niin mimmosta?
En juo suodatinkahvia. Vain erikoiskahveja… ennen en juonut ollenkaan, mut Tunisiassa opin juomaan kahvia. Siellä kun kahviloissa on niin halpaa…

Kuinka usein juot alkoholia?
Mä juon ehkä kaks kertaa vuodessa, nykyään en varmaan enää sitäkään. Ihan omasta valinnasta, eli ei liity millään tavalla Mouadhiin.

Seuraatko politiikkaa?
En niin paljon, että voisin sanoa tietäväni siitä jotain. Mutta sen verran ainakin, että tiedän kuka on pressa ja pääministeri.

-Voisitko tehdä sellaisen päivä kanssani postauksen videolla?
Voisin, ja on ollut mielessäkin monta kertaa, mut aina sitä unohtaa kuvata. Ja sit ku on töissä 8h, nii aika suuri osa päivästä jaa kuvaamatta…

Pahin asia sun elämässä?
Pahin asia mun elämässä on, että ei ole autoa ja siksi työmatka on erittäin hanurista.

Mitä pelkäät?
Pelkään olla yksin kotona illalla, pimeää, sitä että kun asiat on hyvin, niin tapahtuu jotain pahaa ja odottamatonta. 

Kaunein naisjulkkis?
Beyonce !!



Komein miesjulkkis?

:D

Julkinen henkilö ketä ihailet?
ööööö… No ainakin Beyonceta!

Mitä musiikkia kuuntelet?
Kuuntelen kaikkea! Stone Souria, Bäkkäreitä, Beyonceta, tyttö bändejä, suomiräppiä… Enimmäkseen vanhoja hittibiisejä :D Tällä viikolla oon kuunnellut eri versioita Aicha biisistä.

Parisuhde

Oletteko ajatelleet Mouadhin kanssa perheen lisäystä ja olisiko ajankohta vasta myöhemmin?
Tottakai ollaan ajateltu. Ollaan molemmat todella lapsirakkaita ja halutaan lapsia mahdollisimman pian. Mahdollisimman pian tarkoittaa sitä, että heti kun meillä on kaikki asiat niin hyvin, että lapset sopivat elämäntilanteeseen. Harvase päivä me tästä puhutaan, mutta meillä on molemmilla samat ajatukset millaisella mallilla elämän pitää ensin olla.

google


Mitä teette vapaa-aikananne Mouadhin kanssa?
Katotaan telkkaria, tehdään ruokaa, käydään leffassa, käydään kahvilla, henggaillaan kaupungilla… tai leikitään Rockyn kanssa. Aika tavallisia juttuja. Olis kiva jos olis vielä joku yhteinen harrastus… Vaikka tanssi!

Ootte asuneet ensin Mouadhin kotimaassa ja nyt Suomessa eli oot nähnyt molemmat puolet tästä toisen kotimaassa asumisesta. Mitä mieltä oot, kumpi on helpompaa? Mikä on ollut haastavaa? Oliko päätös muuttaa Suomeen helppo?
Riippuu mun mielestä maista mistä puhutaan. Tunisiassa elämä on aika haastavaa ellei ole hyvää työtä, tai siltä musta ainakin tuntui. Siellä ihmiset ovat tottuneet tyytymään vähään, mutta mulle se taas ei riittänyt. Koska mä olen ravannut siellä kauan ja muuttanutkin sinne, niin musta oli pelkästään kohtuullista, että Mouadh tulee tänne ja ainakin kokeilee elämää täällä. Suomessa monet asiat ovat paremmin kuin Tunisiassa ja asuminen Suomessa mahdollistaa paremman elämän Tunisiassa myöhemmin (jos sinne joskus muutetaan). Mulle (ja sitä kautta myös Mouadhille) oli alusta asti selvää, että me asutaan Suomessa. Mulla on koulu kesken ja Mouadhilla on täällä hyvät mahdollisuudet kouluttautua. Mutta missään vaiheessa mä en ole uhkaillut, että ”jos et muuta Suomeen mun kanssa niin tämä oli tässä”.

Mikä on ollut teidän suurin haastenne sen jälkeen kun muutitte Suomeen?
Suurin haaste on raha, Mouadhin työpaikan saaminen ja se, että monet mulle itsestään selvät asiat eivät ole sille selviä. Välillä sitä unohtaa miltä tuntui muuttaa toiseen maahan, jonka kieltä et ymmärrä, ja kaikki on IHAN erilaista. Mun pitäis useammin muistella miltä musta tuntui muuttaa ja asua Tunisiassa, niin voisin ymmärtää ja tukea Mouadhia paremmin. 

Onko sua ikinä kaduttanut?
On ollut päiviä kun oon miettinyt, että mitä helvettiä on tapahtunut parissa vuodessa… Kun on rankkoja päiviä ja rypee itsesäälissä niin aika nopeasti sitä herää siihen, että asiat vois olla niin paljon huonommin. Jos en olis tavannut Mouadhia, muuttanut Tunisiaan tai mennyt naimisiin niin missä olisin? Olisinko onnellisempi? En ainakaan olisi näin montaa kokemusta rikkaampi, aikuisempi ja tuskin onnellisempikaan. Mutta vastaus kysymykseen, en ole katunut hetkeäkään.



Onko teillä ollu ikinä 'kielimuuria'?:D vai onko englannilla pärjätty hyvin?
Aluksi ehkä oli, mutta nykyään ei enää. Puhutaan suomi-arabia-englanti sekoitusta. Eikä oo niin tarkkaa meneekö jokainen she ja he oikein.

Sitten joskus kun meinaatte tehdä lapsia, niin oletteko keskustellut tuleeko niistä muslimeja vai kristittyjä. Meillä tää aihe aiheuttaa aina sodan, vaikka ei vielä vuosiin oo muksuja tulossa. :D
Mouadh on muslimi ja se asia ei koskaan muutu. Islamin uskossa lapset menevät isän uskonnon mukaan. Tosin Suomessa lapset menevät äidin uskonnon mukaan. Mouadh on ehtottomasti kieltänyt, että hänen lapsiaan ei kasteta. En tiedä onko kukaan muslimi tätä hyväksynyt? Mä hyväksyn sen, että lapsia ei kasteta, pidetään sitten toisenlaiset juhlat. Lapset tulevat kasvamaan Jumalaan, Jeesukseen ja Muhammediin uskovassa perheessä, jossa tehdään selväksi mikä on oikein ja mikä väärin. Mulle se on sitten ihan sama alkavatko he kutsumaan itseään muslimeiksi vai kristityiksi. Molemmat toivotaan, että lapset uskovat Jumalaan ja se on tärkeintä.

google

Mitä kieltä puhutte keskenänne?
Puhutaan englantia ja yhä enemmän suomea. Arabiaa nykyään liian vähän.

Katsooko ihmiset teitä miten kun kuljette yhdessä?
Mouadh väittää, että katsoo, mutta en mä kyllä ole mitään huomannut. Ite ku en tuijottele ketään, niin ei sitä oikeen tuu ajatelleeksi, että joku mua/meitä katsoisi. Siinähän kattoo jos kattoo :D

-Ootteko/ootko kohdannut rasismia?
Ei ainakaan niin, että kukaan olis ählämiksi tai rättipääksi huudellut päin naamaa. Mutta kaippa nuo tylyt et saa työpaikkaa jutut on osa sitä sitten… Mä joskus leikilläni sanon Mouadhia ählämiksi, mun sairasta huumoria… :D

Monta lasta haluat/tte? Ootteko puhunu asiasta?
Ollaan puhuttu juu. Mä haluaisin 2 tai 3, Inshallah, ja sama toive on Mouadhillakin. Riippuu varmaan vähän siitä, että jos kaksi ensimmäistä on samaa sukupuolta, niin kaippa sitä kolmas täytyy sitte vielä kokeilla, koska haluttais kumminki sekä poika että tyttö.

Mistä asioista sun mielestä pitäisi ainakin puhua ennekuin menee naimisiin (ulkomaalaisen) miehen kanssa?
Oli puoliso ulkomaalainen tai suomalainen, niin kyllähän siinä kaikki asiat pitää olla puhuttuna läpi. Mutta ulkomaalaisen kanssa kuitenkin korostuu nimenomaan uskonto asiat ja kulttuurierot. Kaikki lapsia koskevat seikat: haluaako lapsia, milloin, missä ne kasvatetaan, miten ne kasvatetaan.. Kotia koskevat jutut: kuka käy töissä, missä asutaan, kuka hoitaa kotia, hommataanko elukoita, kuka ne hoitaa.. Ja jos on jotain ennakkoluuloja ja stereotypioita, niin ne kannattaa myös selvittää. KAIKKI pitää olla puhuttuna. Jos jostain asiasta ei ole varma, tai ei hyväksy toisen tapoja/kulttuuria ja ajattelee, että no mä muutan sen tai kyllä se muuttuu, niin eipä kannata mennä naimisiin. Koska ihmistä ei voi pakottaa muuttumaan, tai odottaa muuttuvan, vaan pitää hyväksyä se ihminen juuri sellaisena kun se on sinä päivänä kun sanot TAHDON!



Uskotko rakkauteen ensisilmäyksellä?
Uskon. Oon aina uskonut. Mun ensirakkauskin oli semmonen. Näin sen seiskaluokalla ja ajattelin, et tosta tulee vielä joskus mun poikaystävä ja niin muuten tuli aika pitkäksi aikaa. Sama oli Mouadhin kohdalla (eihän näitä nyt voi verrata tai pitäis ainakaan), mut mulla oli niin vahva tunne Mouadhia kohtaan, että pakko oli päästä takaisin ottamaan selvää kuka tämä ihminen on. Sillä aikaakin kun oltiin erossa, niin mietin sitä usein. Ja ajattelin, et mitä jos olisin sen kanssa ja mitä jos ja teinkö nyt virheen kun erottiin.. En olis jäänyt jossittelemaan, jos mulla ei olis ollut niin vanha tunne sitä kohtaan.

Mikä on parasta parisuhteessa? Entä vaikeinta?
Parasta on se, että voi olla oma ittensä ja tietää, että se toinen rakastaa just semmosena kuin olen. Vaikeinta on aina ajatella jotain toistakin ja että ei voi mennä ja tulla niinkun ite haluaa. 



Miksi haluat asua Suomessa?
Koska mulla on koulu kesken ja haluaisin opiskella vielä lisää. Lisäksi haluan vielä työkokemusta ja maksaa mun opintolainaa. Ja musta on reilua, että Mouadh kokeilee elämää täällä ja näkee mistä mä tuun ja voi näin ymmärtää muaki paremmin. Suomessa on asiat hyvin, puhdasta ja hyvät opiskelumahdollisuudet.



Voisitteko kuvitella muuttavanne muualle Eurooppaan?
Jos Mouadh sais päättää niin muutettais varmaan huomenna Lontooseen. Sillä on siellä paljon kavereita ja saisi helpommin töitä. Mä taas en ole niinkään innostunut muuttamaan jonnekin, missä kummallakaan ei ole perhettä ja vahvaa tukiverkkoa… Ja ei mulla ole mitään hinkua muuttaa muualle Eurooppaan. Ei oikeen edes ole semmoista maata minne haluaisin, joka paikassa on kylmä tai talous ihan kuralla tai ei puhuta kieltä.




Siinäpäs ensimmäinen osa.. Katsotaan milloin saan seuraavan osan ulos :)

lauantai 27. huhtikuuta 2013

Huomentaaa!

Ajattelin vain tulla muistuttamaan, et tää päivä aikaa vielä laittaa kysymyksiä! Huomenna vastailen niihin. Nyt silmät ristissä ylös ja hoitamaan asiota. Onneksi Mouadh oli siivonnut eilen koko kodin, niin tää lauantai menee ihan rauhassa ja saan asiat hoidettua. Rocky oli torstaina pienessä tappelussa staffin kanssa... toiselta repes vähän korva ja Rockyllä niskassa puraisu jossa kaks syvää hampaan reikää. Se oli pelottava tilanne! Staffit ku ne ottaa kiinni, niin ne ei päästä irti niin jouduttiin vetämään kunnon painit. Ne leikki ihan normaalisti, niinku aikasemminkin ja yhtäkkiä Rocky satutti jalkansa kun se juoksi ja alko uikuttaa. Toinen koir meni nuuskimaan ja sit en oikee  tiedä mitä tapahtui, mut seuraavaks se toinen koira roikku Rockyssä kiinni... me sit yritetään erottaa niitä ja ne ei päästä irti. Onneksi ei käynyt pahemmin ja sen toisen omistaja on tosi kiva ja kumpikaan ei ala syyttämään toisen koiraa. Eka katoin et ei Rockylle käynyt mitään muuta ku muutama verinaarmu, mit illalla huomasin, et sen niska on turvonnu ja kiiltää. No, vertahan siitä tuli ja sit löysin ne hampaan reiät. Soitin eläinlääkäriin, nii  käskivät seurailla vielä. Huh huh. Onneksi ei käynyt mitään....

Mut juu, nyt lähen Rockyn kans ulos, Pukinmäkee  ostamaan sille ruokaa (siel on kuulemma halpaa raakaruokaa), matkahuoltoon ettimään mun Elloksen pakettia ja pitäis varmaan ruokaakin tehdä.LAITTAKAA LISÄÄ KYSYMYKSIÄ!!! :)

Ps. Tänään on tasan vuosi siitä kun muutin Tunisiaan. Varmaan siks näin koko viime yön unta Tunisiasta... :(

torstai 25. huhtikuuta 2013

Crazy Laura

Nythän tässä on taas aikaa bloggailla kun unohdin TAAS avaimet kotiin ja Mouadh oli salilla. Onneks se on jo tulossa bussilla, mut silti ihan hanurista odotella rapussa ku en jaksa minnekään lähteä enään.

Tää viikko on mennyt ihan tosi nopeasti. Eilen kävin hierojalla. Ja ai että teki hyvää!! Oli vähän paikat jumissa, koska meinasin pyörtyä pariin kertaan kun nousin ylös pöydältä. Parin viikon päästä uudestaan... kävin Pasilassa hierojakoululla ja maksoin tunnista 28e. Eli todella halpa ja mulle ainakin sattu hyvä hieroja.

Mitäs muuta.. tämä viikko on ollut täynnä riitaa ja sopimista. Mä oon tosi ärsyttävä ihminen ja ku mulla on pinna kireellä niin puran sen Mouadhiin. Vaikka ei saisi. Huudan sille tyhmistä asioista, esim miksi ostit parvekkeelle rumat laatikot kysymättä multa.... jooo :D hävettää edes kertoa koko juttua. Mut niin tyhmä mä välillä olen. Kerran riideltiin siitä kun molemmat olivat ostaneet kananmunia, toinen ison ja toinen pienen paketin. Mun mielestä se oli tietty Mouadhin vika...Varsinkin kun tuun töistä ja on kauhea nälkä ja kiirellä pitäis tehdä vaikka mitä, että ehtii illan aikana touhuilla kaikkea, niin mua alkaa ärsyttää ihan uskomattoman pienet jutut.

Eilen Mouadh sanoi ekaa kertaa (ihan surullisena), että sillä on ikävä Tunisiaan ja perhettään. Oon pelännyt tätä hetkeä ja pelkään edelleen, että jonain päivänä se ikävä tulee niin isoksi ja ylitsepääsemättömäksi, että se haluaa muuttaa takaisin ja mun on "pakko valita" seuraanko sitä vai jäänkö tänne. No, ehkä noin ei voi tapahtua, että toinen vain lähtisi, koska ollaan naimisissa. Mutta se on mun suuri pelko, että yhtäkkiä sillä on niin paha olla ja se ei ole onnellinen, että meidän on pakko keksiä joku ratkaisu. Toisaalta, en mäkään tiedä haluanko Suomessa olla koko elämääni... mut ei sais murehtia sellaista mitä ei ole vielä edes tapahtunut. Ja ikävä on maailman luonnollisin asia. Olis aika epänormaalia jos Mouadhilla ei olis ollenkaan ikävä kotimaahansa.... onhan se kohta ollut täällä puoli vuotta ja ei tiedä millon mennään seuraavan kerran.

Tää oli taas tajunnan virtaa koko teksti, mut eikös semmosia ole kiva lukea? Ainakin kirjoitan suoraan sisimmästäni... ♥

tiistai 23. huhtikuuta 2013

Huh huh. Kevät tulee ja sen mukana allergia oireet. Tänä aamuna töissä meinas lähteä ääni ja oli todella pönttö olo. Viime vuonna säästyin allergialta, koska lähdin näihin aikoihin Tunisiaan. Vihaan siitepölyallergiaa!! Kohtalontovereita? Mikä on paras lääke?

Lauantaina käytiin leffassa kattomassa Vuoden se kestää . Ja se oli huonoin leffa, minkä oon nähnyt piiiiiitkään aikaan. Mun mielestä leffa ei ole hauska, jos kaikki läpät liittyy alapäähän ja "hommailuun". Ohjaaja on sama kuin Rakkautta vain leffassa, mikä taas on yks mun ikuisista lemppareista. Niin olin aika yllättynyt leffan huonoudesta. Eipähän taas tarvii käydä leffassa piiitkään aikaan ja katon vaan Gossip Girliä... :D

Mitäs muuta... lauantai on meidän siivouspäivä, koska viikolla ei jakseta. Mouadh alkoi imuroimaan ja imurista alkoi kuulumaan ihme ääni ja kamala käry. Se oli sen imurin loppu! Johan se Saarijärven Alemakasiinin imuri palveli minua vuodesta 2008. Mun eka OMA imuri. Meillä oli Tunisiassa hyvä imuri, mutta ei saatu sitä mitenkään tuotua Suomeen. Nyt pitäis löytää aikaa mennä Giganttiin ennen kun tää kämppä peittyy pölyyn ja karvoihin.

Josta tulikin mieleeni, että mulla on yhdet kesäkengät Suomessa. Jätin kaikki ballerinat ja sandaalit Tunisiaan, koska tarkoitushan oli mennä käymään siellä nyt keväällä. Harmi, että joudun nyt hankkimaan PARIT uudet kesäkengät... jos siis kesä koskaan tulee. Mouadh kysy jo sunnuntaina toiveikkaana, että : "Voinko mennä t-paidalla ulos?" Sanoin, että ehkä 2 kuukauden päästä. Sanoi muuttavansa takas Tunisiaan :D

Tilasin muuten Ellokselta uudet sisätreenikengät ja trikoot, mutta Kampin Matkahuolto olikin muuttanut, eikä mun private kuriiri M löytänyt minne se on muuttanut :( Tietääkö kukaan missä se on? (Kyllä aijon myös googlettaa)

Tulipas sekava postaus. Kivasti on tullut kysymyksiä, mutta laittakaapas vielä lisää!

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

No need to worry there's no doubt

Koska blogiin on tullut niin paljon uusia lukijoita (ja heidän mukanaan kysymyksiä), niin ajattelin tehdä nyt esittely postauksen itsestäni..



Olen siis syntynyt vuonna -89 Seinäjoella. Siellä asustelin äitin kanssa kahdestaan Katajalaaksossa. Seinäjoelta muutin 9.vuotiaana Karstulaan ja sain pikkuveljen. Kaikki juuret ovat Pohjanmaalla ja pohojalaaseksi koen itteni. Sinne ehkä haluaisin vielä palatakin joskus. Kun on aakeeta ja laaketa niin mun sielu lepää. (Ehkä siksi Tunisiakin tuntui niin kotoisalta :D ) Karstula on Keski-Suomessa piiiiiieni paikkakunta 100km Jyväskylästä pohjoiseen. Lapsena/nuorena "vihasin" asua sille ja haluaisin aina lomilla Helsinkiin.



Oon harrastanut eli (kokeillut vuoden aina) vaikka mitä. Ihan muutamia mainitakseni: pesäpallo, naisvoimistelu, baletti, lentopallo, kuvataidekoulu, taitoluistelu (JOTA RAKASTIN, mutta ei ollut mahdollista enää Kardessa). Mutta Karstulaan muuttaessani menin teatteriporukoihin ja siellä olin ja pysyin lukion ykköseen asti. Oon ollut monissa näytelmissä mukana ja olin ekojen joukossa tekemässä teatteritaiteen lukiodiplomia meidän lukiossa. Joka oli aivan huippujuttu ja yks kivoimmista muistoista mitä mulla on kouluajoilta.



Kardessa kävin koulut lukioon saakka ja vuonna 2008 syksyllä muutin Helsinkiin opiskelemaan Haaga-Heliaan hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohtoa. Kävin sitä vuoden ja päätin, että haluankin keittiömestari-linjalle, joten hain uudelleen ja pääsin. Opiskelut ovat venyneet (kaikki kurssit olen käynyt, mutta se oppari....), mutta linjanvaihto ei ollutkaan niin helppoa ja pompin luokalta toiselle ja tuli enemmän hommaa. Ekana opiskeluvuotena en käynyt töissä kun lomilla, mutta tokana vuotena ja varsinkin kolmantena aloin käymään töissä. Pääsin kahvilaketjuun töihin ja pian ylenin vuoropäälliköksi. Siellä olin kunnes lähdin Tunisiaan viime keväänä. Koska mun aikaisemmista työpaikoista on kyselty niin oon ollut töissä 13.vuotiaasta asti. Mansikkamaalla, kunnalla, grillillä, 4Hlla kerhonohjaajana monta vuotta, kaupassa... Oon aina tykännyt shoppailla, niin jostainhan ne rahat on pitänyt saada :D









Oon kirjoittanut kokonaisen postauksen mun ja Mouadhin tapaamisesta, mutta tässä se lyhykäisyydessään. Tavattiin 2010 maaliskuussa kun olin tyttöpurukalla lomalla. Tähän ei mitään sen romanttisempaa liity, kun että tavattiin kaupassa (Soussessa Magazine General) ja juteltiin ja annoin mun numeron, koska halusin vaan karkuun... No, sitten nähtiinkin ja se oli menoa sitten.



Pidettiin yhetyttä puhelimella ja mesessä päivittäin. Toukokuussa menin uudelleen ja tapasin Mouadhin perheen. Mun oli pakko tulla kesäksi Suomeen töihin ja elokuussa lähdin Tunisiaan työharjoitteluun, tarkoituksenani olla siellä 2 kk. No, mikään ei mennyt oikein suunnitelmien mukaan ja palasin kuukauden jälkeen Suomeen. Päätin että tää suhde loppuu tähän, koska ei tästä tule yhtään mitään...




Meni aikaa ja oltiin erillään. Yhtäkkiä kun kaikki oli mun elämässä ihan paskaa ja palasina, niin Mouadh tulee takaisin kuvioihin ja huomaan, että se on se ihminen joka saa mut nauramaan ja näkemään valoa tunnelin päässä. Ja niin sitä taas mentiin... kuulostaa kliseeltä (ja sitä se onkin), mutta mä vaan TIESIN. Mulla on ollut aikaisempia vakavia suhteita ja koskaan en ole ollut niin varma ja uskaltanut luottaa täysillä ja aina oon epäillyt suhteen kestävyyttä. Mut Mouadhin kohdalla mulla oli niin varma olo. En osaa selittää, mut joittenkin ihmisten kohdalla tulee semmoinen tunne (voi olla ihan vaan ystäväkin), että tosta mä en halua päästää irti ja mun ei tarvikaan, koska se pysyy aina rinnalla, oli mikä oli.






Tulipas syvällinen, lyhyt ja ytimekäs kuvaus meidän tarinasta. Mutta siis, 1.3.2012 Mouadh kosi mua ja sanoin kyllä. Silloin päätettiin, että mä muutan kesäksi (tai ainakin joksikin aikaa) Tunisiaan. No, kosimisen myötä alettiin tietty suunnittelemaan myös häitä, joiden piti olla elokuussa 2012. 27.4.2012 (ens viikolla siitä on VUOSI), muutin Tunisiaan ja vuokrasin asuntoni elokuun loppuun saakka. Mulla oli pieni haisu mahdollisista työkuvioista, mutta ei mitään varmuutta. Kaikkien selvittelyiden myötä MINÄ :D päädyin siihen, että mennään naimisiin kesäkuussa. Mulla ei siis ollut ketään perhettä tai ystäviä häissä, mutta ei se mua haitannut. Tai tottakai olisin halunnut kaikki rakkaat, mutta ei mulla siitä ollut paha mieli.  Meillä on sitten toiset häät joskus Suomessa. Eli 8.6.2012 mentiin naimisiin ja siitä alkoi paperisota.





Heinäkuun lopussa avioliitto oli virallistettu Suomessa ja alettiin suunnittella oleskeluluvan hakemista. Muistaakseni Mouadhilla oli haastattelu  joskus elokuun puolessa välissä ja siitä about vähän yli kuukauden päästä myönnettiin oleskelulupa vuodeksi. Mulla loppuivat tytöt lokakuun puolessa välissä ja lensin Suomeen tuomaan kamoja, ettimään töitä, laitamaan asunnon valmiiksi ja lensin marraskuun ekoina päivinä takas Tunisiaan. Viikossa tyhjennettiin koti, hoidettiin Rockyn paperit kuntoon ja muutettiin Suomeen.





Eli puolen toista vuoden aikana mun elämässä on tapahtunut ihan hirveästi asioita. Plus Suomeen muuton jälkeen ollaan muutettu, oon saanut uuden työpaikan, Mouadh on aloittanut koulun ja saatiin Baby Suomeen. Että huh huh. Näin kun listaa, niin paljon on tapahtunut, lyhyessa ajassa. On ollut rankkaa, mutta en kyllä päivääkään vaihtaisi pois ! Nyt kun uudetkin tietävät taustoja, niin ajattelin, että olis kysymys postauksen aika!


 
Laittakaa siis kysymyksiä paaaaaaaljon

Ensi viikko aikaa kysellä minusta, meistä, Tunisiasta, arjesta... u name it, ensi sunnuntaina vastaan kysymyksiin!

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Kakka keskiviikko

Sama meininki jatkuu! Oon tänään mm jäänyt väärällä bussipysäkillä ja saanut erittäin "kivan" viestin. Siitä lisää myöhemmin, kun tää raivo laantuu. Nyt olen matkalla töistä koululle tapaamaan oppariohjaajaani. Sekin on mennyt tässä viime aikoina ihan päin pyllyä, kun on ollut niin paljon kaikkea muuta. Selvästi paskin viikko sitten piiiiiiitkään aikaan. Eilinen puhelu yhden vanhan parhaan ystävän kanssa auttoi pikkuisen... mut vali vali ja muutama kuva teille. Eiks ookki Rocky hassu?!?! Meinasin kuolla nauruun.. :D

tiistai 16. huhtikuuta 2013

Eikä luovu mistään vaikkei henkeä saa

Baby tulee aina nukkumaan syliin, jos oon koneella :)
Sunnuntaina oli pitsapäivä. Kerrankin jaksoin suunnitella koko viikonlopun ruuat. Perjantaina oli couscous päivä, lauantaina pastalaatikko jossa käytän couscousin jämiä (kastiketta siitä) ja sunnuntaina pitsa. Oon niin laiska nykyään keksimään ruokia..
Mouadh halusi tehdä sianlihasta kokeilun.. ollaan katottu videoita, joissa sianliha on jätetty huoneenlämpään pariksi tunniksi kokikseen upotettuna. Parin tunnin päästä lihasta alkaa tulla "matoja". No kyllä tostakin ällö tuli ja semmosia  valkosia juttuja, mut ne tais olla ihan vaan lihaa. Ja yöllä Baby oli syönyt ton....
Viime viikolla oltiin keilaamassa työporukan kanssa.
Kun tuun kotiin niin vaatteet vaihtuu heti kollareihin ja huppariin!
Viikonloppu meni vaan kotona. Lauantaina muut veti siideriä, niin meitsi juo maitoa....
Tää viikonalku on ollut erittäin paska. Tänään mm. kun olin tulossa (kolmannella, ja viimeisällä) bussilla kotiin töistä, niin tajuan, että mulla ei ole avaimia. Mouadh oli tietenkin salilla Sörnäisissä.. EI onneksi yhtään ottanut päähän nälässä ja väsymyksessä. Plus tiesin, et Rocky odottaa ulos pääsemistä. Onneksi serkut asuu ihan vieressä niin menin sinne odottelemaan... MUT SILTI! En koskaan unohda avaimia! Niin ja eilen Mouadh hukkas 20e bussiin... tai se vissiin tipahti sen taskusta. Kun mulla on pinna kireellä niin tämmöset pikku jutut saa mut hermoromahdukseen! Illalla ajattelin, et no meen lenkille niin saa raitista ilmaa ja tuun aina niin iloseksi kun Rocky on niin happyhappy ulkona. NO, väärässä olin! Mentiin iiiiisoon koirapuistoon ja mulla oli pallo mukana Rockylle ja heitin sen jonneki kauas. Lähin sit kävelemään ja eiköhän koko puisto ollu yhtä vesilammikkoa ja minäpä siellä mulahtelin jäitten läpi ja lenkkarit aivan litimärkinä. Se oli hauskaa se ja tuli juuri sellainen iloinen mieli kun olin toivonutkin!

Nyt vaan kuuntelen Stellan vanhoja biisejä !! Niin paras suomalainen bändi kautta aikojen! Harmi, että lopettavat :( Niin monet itkut oon itkenyt näitten biisien kanssa ja niin monia muistoja liittyy näihin biiseihin. Jännä miten joistain biiseistä tulee aina joku tietty tunne tai fiilis mieleen. Esim. Stellan Piste kappaleeseen liittyy todella paljon muistoja nuoruudesta ja parista kipeästä asiasta. Stellan Aamuin kuiskauksesta tulee hyviä fiiliksiä ja muistoja. Mulla on monta monta Stellan biisiä joista saan mieleen jonkun tietyn päivän elämässäni. Yksi hienoimmista bändeistä koskaan! Toivottavasti pääsen provinssiin kattomaan heitä vikaa kertaa.

Tästä tuli nyt sekasikiö postaus. Haluan kuitenkin vielä kiittää kaikkia jotka lukivat edellisen postaukseni ja kommentoivat. Kirjoitin tekstiä kauan ja mietin miten sen voisin muotoilla ja onko se liian henkilökohtainen. Mutta kirjoitin kuitenkin ja olen niin onnellinen monista yhteydenotoista :) Kiitos teille ja olette korvaamattomia ! Saisinpa aina yhtä paljon kommentteja... vink vink!






weheartit


p.s  Olisko pian kysymys postauksen aika?