perjantai 28. maaliskuuta 2014

Great Friday ♥

Moikka! Mulla on super hyvä fiilis ja mahtava viikonloppu tiedossa. Aurinko paistaa ja nään mun parasta ystävää pitkästä aikaa ja meillä on koko viikonloppu aikaa olla yhdessä. Ystävät on uskomattoman tärkeitä ja niitten kanssa nauraminen antaa lisää energiaa ja elinvuosia. Mulla on muutama ystävä, jotka ovat säilyneet elämässäni vuosia ja uskon että tulevat aina pysymäänkin ♥ Mä ystävystyn helposti ja mulla onkin paaaaljon kavereita niin siviilissä kuin netissäkin. Ei mennä nyt ystävyyteen sen enempää, mutta mun on pitänyt jo jonkun aikaa ilmoittaa/mainostaa, että jos haluatte tilata alla olevaa leopardipaitaa valkoisena tai harmaana (one size) niin laittakaas mulle mailia. Laitan tiedot sitten eteenpäin mistä voi tilata yms. Muutama kuva paidasta ja myös muslimeille huivin kanssa. Mä rakastan tätä paitaa ♥ Ihanaa viikonloppua kaikille!

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Is it true when u say that you love me?

Viime viikko meni taas pikakelauksella ja yhtäkkiä oli taas viikonloppu. Nyt kun aurinko paistaa niin huomaan miten paljon enemmän on energiaa ja aamulla ei väsytä. Mouadhkin on helpompi saada ulos ja aikasemmin hereille viikonloppuna.

Viime viikolla tuli Yleltä dokumentti Rakkauden harhapoluilla (Loving a strainger). Katsoin sen viikonloppuna ja yritin saada Mouadhinkin katsomaan. Se katto vähän aikaa ja ei oikeen innostunut siitä millaisen kuvan dokumentti antoi (muslimi) miehistä. Mun mielestä dokkari ennemminkin osoitti miten tyhmiä ne naiset oli. Tuotahan tapahtuu kokoajan. Mä näin näitä juttuja Tunisiassa valitettavan paljon. Toki on totta mitä miehet hokivat ohjelmassa, että profeetan vaimo oli häntä vanhempi. Mutta näiden miesten tapauksessa se tuntui olevan perustelu joka kerrottiin naisille, jotta heille tulisi parempi mieli ja rakkaus tuntuisi uskottavammalta. En sano, että aina jos nuorempi mies hengaa vanhemman naisen kanssa niin hänellä on taka-ajatuksia. Mutta valitettavan usein kyllä. Toki mikäs siinä jos molemmat tietävät missä mennään ja molemmat saavat sen mitä haluavat. Mies pääsee pois kotimaastaan ja nainen saa ihailua, huomiota ja useimmiten myös seksiä "vastapalvelukseski". En kuitenkaan lähtisi tuomitsemaan kaikkia tämmöisiä pareja.

Eikä tämä epäily ulkopuolisilta kohdistu vain pareihin jossa mies on nuorempi kuin nainen. Kuinka monta kertaa täälläkin on epäilty Mouadhin motiivia olla mun kanssa? Kohtasin epäilyjä myös mun perheen suunnalta. Eikä niissä mitään, kävinhän mä itsekin ne jutut läpi. Silloin vuonna 2010 kun tavattiin, niin ajattelin juuri niin että tää jätkä varmaan joka päivä pyörii eri turisti muijan kanssa ja olin TODELLA skeptinen ja pidättyväinen. Enhän mä edes heti suostunut lähtemään Mouadhin kanssa kahville. En mä kai ajatellut, että se haluaa mun kanssa naimisiin ja Eurooppaan. Mutta ajattelin, että miksi se mitään vakavaa haluaisi, se haluaa vaan jutella ja iskeä tyttöjä. Ja miksi se nyt just mun kanssa muutenkaan haluaisi olla...

Mehän erottiin joksikin aikaa juuri sen takia, että kaikkien muiden epäileminen ja kauhutarinat saivat mut uskomaan siihen, että Mouadh vaan käyttää mua.Mä aloin hakemalla hakea vihjeitä sen käytöksestä, jotka osoittaisivat sen taka-ajatukset. Mä luin netistä keskustelupalstoja ja ruokin epäluulojani.Mutta näin jälkeen päin ajateltuna, niin kaikki sen käytöksessä vaan osoitti, että se oli aivan sairaanloisen rakastunut muhun ja niin nuori.Oli hyvä että erottiin, jotta me molemmat aikuistuttiin ja meidän rakkaus kasvoi  "normaalille" pohjalle.

Multa on jonkun verran kyselty miten voi luottaa ja mistä tietää että (ulkomaalainen) poika on tosissaan. Vastaus on, että eihän sitä koskaan voi täysin tietääkään. Toki ikäero voi olla huolestuttavaa tai että mies alkaa pyytää rahaa kokoajan tai ei halua perheen tietävän naisesta. Tai kohtelee muuten vaan kuin ilmaa eikä kuin kukkaa kämmenellä.

Mouadh ei pyytänyt multa rahaa eikä antanut mun maksaa. Se soitti sen isälle meidän ollessa ensi treffeillä ja olisi halunnut heti esitellä mut sille. Mä olen ensimmäinen ja viimeinen tyttö kenet se on vienyt kotiinsa äidilleen näytille. Se oli ollut äitinsä kanssa riidoissa jonkun aikaa, mutta kun tavattiin niin meni sopimaan riidat, koska halusi kertoa musta. Aina kun menin Tunisiaan niin mulle oli yllätyksiä. Mä en ole semmonen joka haluaa lahjoja ja kukkia joka päivä, mutta olihan se nyt söpöä kun Mouadh oli ison ruusukimpun kanssa lentokentällä vastassa ♡

Täällähän joku lukija osoitti kysymyksen Mouadhille tähän tyyliin:"Monenko muijan numeron kysyit kaupassa päivässä?" Aloin ihan tosissani miettiä tätä. Ja tulin siihen tulokseen, että vaikka Mouadh olis kysynyt joka päivä muijien numeroita kaupassa tai missä tahansa niin miksi se tarkottaisi että se ei rakasta mua oikeasti? Miten se eroaa siitä, että mä antaisin oman numeroni kaikille kysyjille?

Mä tiedän, että en ole Mouadhin eka ulkomaalainen tyttö, mutta ei ole sekään mun eka ulkomaalainen poika johon olen ihastunut. Mouadh oli tiennyt aina ettei tuu koskaan menemään tunisialaisen kanssa naimisiin ja mä tiesin, että mä en tuu menemään naimisiin suomalaisen kanssa. Eli win-win situation!

Kyllähän jengi Suomessakin kreisibailaa joka viikonloppu ja paneskelee ketä sattuu kännipäissään. Sit yks kerta voikin olla, et ei vitsit tää on mahtava muija/jätkä ja tätä kyl haluun nähdä selvinpäin. Sit jos ulkomailla mies kysyy tytöltä selvinpäin keskellä kirkasta päivää puhelinnumeroa ja haluaisi käydä kahvilla, koska tämä on hänen mielestään nätti tyttö ja voisi olla kiva tutustua, niin muka heti sillä jätkällä kiiluu eurot ja Euroopan mantere silmissä. Kun taas sillä suomalaisella känniääliöllä on kiilunut silmissä vaan muijan perä ja jalkoväli. KYLLÄ KÄRJISTÄN.

Enkä sano sitä etteikö (varmaan suurin osa) vaan huvittele turistien kanssa ja osa käyttää hyväkseen rahallisesti tai miten vaan, mutta tarviiko kaikkia tuomita? Voihan se suomalainen känniääliökin oikeasti rakastua yhdenillan juttuunsa. Miksi ulkomaalainen mies ei voisi oikeasti rakastua "turistiin"?

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Ruokaa ja faktoja

Multa on toivottu myös ruokajuttuja. Olenhan kuitenkin tuleva keittiömestari... ;) Hahhaa! Oon Suomen ensimmäinen  ( ja toivottavasti viimeinen) keittiömestari, joka ei oo ollu päivääkään keittiössä. Edes harjoittelussa :D Miettikääpäs sitä!

Mun mielestä maailman parasta sushia saa Sushibarista. Aina kun nään mun tiettyjä kavereita niin kun mietitään mitä tehtäis ja minne mentäis niin ennen pitkää joku ehdottaa, että mennääks Sushibariin? Siellä on vaan niin taivaallisen hyvää sushia ja musta ihan ok hintaistakin. Jos joku ei oo koskaan käynyt tuolla tai maistanut vain pahaa sushia ja siitä on jäänyt mielikuva, että sushi on pahaa. Niin suosittelen menemään Sushibariin. Voisin syödä siellä jokapäivä.. Onneks ei asuta keskustassa... Koska mun kaikki lounarit menis tonne.


Sushibar Kampissa
 Mä ostain aina reilunkaupan banaaneja, koska "tavalliset" banaanit maistuu mun mielestä aivan torjunta-aineille ja niistä jää suuhunki ihan kammottava maku ja semmonen tahmaisuus. Maksaa vähän enemmän, mutta maksakoot. Meillä oli nyt jäänyt banaaneja syömättä ja ne tosi kärsineen näkösiä jo. Mä tykkään baanaaneista jotka on kovia eikä vielä kypsiä ja pehmosia. Joten ajattelin, että pitäisköhän leipoo banaanikakku ja googletin. Löysin TÄMÄN ohjeen. Tässä ohje semmoisena kun mä sen tein.

2 kananmunaa
2 dl sokeria
3 banaania muussattuna
2 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
2 tl vanilliinisokeria
2 dl vispikermaa
100 g voisulaa
2,5 dl vehnäjauhoja
kanelia

Sekoitin kaikki aineet vaan sekaisin hyvin ja sulatin voin viimeisenä. Otin 1/3 taikinasta ja sekoitin siihen kaakaojauhetta. Voitelin tavallisen kakkuvuoan voilla ja kaadoin puolet vaaleasta taikinasta vuoan pohjalle. Sitten suklaataikina nokareina eri kohtiin vaalean taikinan päälle. Lopuksi vielä loput vaaleasta taikinasta niin että suklaakohdat peittyvät. Sitten veitsellä pyrittelin taikinaa niin että suklaa sekoittui vaaleaan taikinaan. Kakku uuniin 200 astetta n. 20 min. Kannattaa välillä kokeilla tikulla, koska kakusta tulee todella tumma, joten se hämää onko kakku valmis. 



Oli muuten ihan sairaan hyvää ja pehmoista. Mouadhkin tykkäs vaikka ei ole mikään kakku ihminen. Ajattelin että seuraavalla kerralla vois laittaa sinne maapähkinävoita nokareina keskelle tai kinuskia/toffeeta....

Tänään tein lohta uunissa ja paistoin kasviksia pannulla. Kesäkurpitsaa, sipulia, tomaattia ja paprikaa. Siihen vielä rucolasalaattia ja avokadoa! Mä oon aina vihannut avakadoa, mutta viikolla ostin Lidlistä ja pakotin kokeilemaan eilen rucolan kanssa, niin tykkäsin! Jes! Syön muutenkin liian vähän vihreetä, koska musta omatekemä salaatti ei maistu hyvälle. Vähä sama kun toisen tekemä voileipä maistuu paremmalla kun omatekemä.



Mouadh toi Tunisiasta kunnon tuoretta oliviiliöljyä. Mun piti sille sanoakin, että tuo sitä, mutta unohdin. Onneksi anoppi oli laittanut yhden 1,5 litran pullon mukaan. Tunisiassa öljy laitetaan entiseen vesipulloon. Kaupasta tietysti saa myös "merkkiöljyjä" mutta tämä on suoraan oliivitilalta tai jostain pienestä kaupasta joka on hakenut tilalta. Aivan mielettömän hyvää. Syötiin tätä joku aika sitten patongin ja harissan kanssa. Eli vuorotellen dipattiin patonkia harissaan ja öljyyn. NAAAAAAM! Kohta tuo öljy onkin jo mennyt :(


Koska oon tottunut kirjoittamaan sekavia postauksia, niin tähän loppuun vielä muutama fakta, joita että ehkä vielä tienneet musta.

1. Mun nimi tulee Pieni talo preerialla-ohjelmasta. Äiti katsoi sitä lapsena ja päätti, että jos joskus saan tytön niin siitä tulee Laura. Jos olisin ollut poika, niin musta olis tullut Joonas.

2. Mäkin päätin joskus yläasteella jo, että jos joskus saan pojan niin sen nimeksi tulee *piip*. Kerroin tän Mouadhille aika nopeesti sen jälkeen kun tavattiin ja onneksi se hyväksyi sen. Muuten ei varmaan oltais yhdessä ;)

3. Mua alkaa aina itkettää kun oon lentokentällä ja nään ihmisten halaavan tuloaulassa.

4. Melkeen aina kun meen Rockyn kans lenkille niin soitan jollekin kaverille, koska haluan käyttää senkin "ajan hyödyksi".

5. Pelkään raketteja ja kaikkia pahduksia todella paljon. Pelkään ilmapallojakin, koska ne voi pamahtaa.

6. Haluaisin, että Mouadh harjoittaisi sen uskontoa enemmän.

7. Saatan sanoa Rockylle kymmeniä kertoja päivässä :" Rocky tiesitkö että äiti rakastaa sinua tosi paljon."

8. Mulle on alkanut tulla nyt morkkiksia jutuista joita oon tehnyt joskus nuorempana. Useisiin niistä liittyy alkoholi.

9. Mun päänahkaa kutittaa aivan himona yhdestä kohtaa ja ihmiset varmaan luulee et mulla on täitä kun saatan vähän innostua raapimaan kun kutittaa niin paljon :D (Oliskohan kuiva päänahka?)

10. Luulin ihan oikeasti, että täytän tänä vuonna 24. Vaikka todellisuudessahan mä täytän 25. Juteltiin tästä mun samanikäisen kaverin kanssa perjantaina ja väitin sille ihan pokalla, että kakskytneljähän me täytetään.

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Kotini on linnani

Multa pyydeltiin kuvia meidän kodista. Ajattelin tiistai-illan ratoksi ottaa muutaman kuvan teille. Täällä ei tosin ole mitenkään erityisen siistiä ja jätin suosiolla "keittiön" ja vessan kuvaamatta. Meillä on siis kaksi huonetta ja keittonurkkaus (or whatever u want to imagine that it is :D ) ja lasitettu parveke. Kukaan ei koskaan usko, että tässä on VAAN 39 neliötä, koska tää vaikuttaa isommalta. Parveke ja makkari on tungettu täyteen meidän kamoja varastosta, koska meidän talossa alko putkiremppa ja häkkivarasto piti tyhjentää. Ihanaa! Eli siinä syy miksi etsitäänkin nyt asuntoa, koska meidän on pakko muuttaa pois. Ja halua ihan oikean keittiön kiitos. Mutta siis tässä muutamia kuvia meiltä ei niin siistinä päivänä, eikä edes sänkyä oo Mouadh pedannut aamulla!

Pieniä muutoksia haluaisin. Esim olkkariin haluaisin zeepra maton, makkarissa toi meidän taulu sängyn päädyssä ei oo siinä jäädäkseen ja ruokapöydän tuolit kaipais istuintyynyt. Mut joo, metsästän tori.fistä niitä ja kun saadaan uus koti niin sinne keksin taas kaikkea kivaa.

Mouadh tykkää kaikista kirkkaista väreistä esim punasesta. Mä taas en tykkää yhtään. Molemmat tykätään mustasta, valkosesta ja harmaasta ja siks olkkari onkin tämmönen. Makkari on enemmän mun vanhanaikainen/romanttinen valko-beige-vaaleenpunanen (nyt tosin vähä harmaata ku on noi pussilakanat) ja päiväpeitto onkin valkonen pitsikuvioinen ja vaaleenpunaset tyynyt samat ku olkkarissa (Tunisian kodista). Tää on meidän näkönen ja en malta odottaa meidän tulevaa isompaa ja toivonmukaan uudempaa kotia.

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

In a world like this where people fall apart, In a time like this where nothing comes from the heart, In a world like this,I've got you

Blogi on ollut usein mielessä, mutta en vaan ole ehtinyt/jaksanut tulla tänne päivittämään. Oon ollut sairaana ja ääkekuuri on vienyt voimia ja painoa. Oon ollut tosi väsynyt ja pahoinvoiva eli säälikää mua vähän ;) Lisäksi oon päättänyt saada mun koulun päätökseen ja oon yrittänyt käyttää ylimääräisen ajan siihen. Tässä siis vähän selvennystä miksi musta/meistä ei ole mitään kuulunut. Toivottavasti ymmärrätte.

Mouadh tuli Tunisiasta kotiin mukanaan mun lemppari herkkuja ja toivoamiani koruja. Sillä oli ollut hyvä reissu, mutta jotain kuulemma puuttui kun mä en ollut mukana eikä mikään oikeen tuntunut miltään. Tunisia ei kuulemma ole enään samanlainen paikka kuin ennen ja Mouadh oli jollain tavalla helpottunut päästessään Suomeen ja sanoi tämän olevan hänen kotinsa nyt. Mulle tuli surullinen olo  mutta samalla hyvä mieli. Olin ajatellut, että paluu Suomeen tulisi olemaan kova paikka ja saisin kuunnella puoli vuotta miten hän mieluummin asuisi Tunisiassa. Mutta niinhän se menee, että sun koti on siellä missä on rakkaat. Mitenkään vähättelemättä Mouadhin rakkautta sen perhettä kohtaan.



Meillä oli myös toinen kihlapäivä tuossa viime viikonloppuna ja tarkoitus oli  mennä kiipeilemään, mutta suunnitelmat menivät mönkään ja mentiinkin sitten hohtokeilaamaan. Oltiin kahdestaan niin siinä sai käsi kipeenä olla kokoajan heittämässä tai työntämässä palloa, tai mitä se nyt sitten onkaan :D Ja jes jes jes minä voitin! Ollaan molemmat aika kilpailuhenkisiä niin oltiin kyllä ihan tosissaan pelaamassa melkeen kokoajan  :D Oltiin aika lähellä yhtä asuntoa jota oltiin kateltu että mentäis näyttöön kattomaan, niin käveltiin sitten tsekkaamaan alue vähän tarkemmin. Nooh, valitettavasti alue ei mua mitenkään vakuuttanut, joten ei sittene edes menty asuntoa kattomaan vaikka se keittiö huusi mun nimeä! Mulle on vaan niin tärkeätä myös se missä asunto on ja palvelut siinä lähellä. Nyt asutaan niin kivalla ja rauhallisella paikalla, jossa voi pitää Rockyä auki takapihalla. Tuolla näkyi parvekkeelta maantie. HYI! Vaikka Mouadhin mielestä se olis ollut kivaa kun voi tuijotella ihmisiä. Nyt kun meidän parvekkeelta näkyy pieni metsä ja kävelytie. Mikä taas on musta tosi ihanaa.

Tän viikon perjantai oli muutamalla tavalla aika mullistava päivä. Sain nimittäin ensin aamulla kuulla, että mun työsopimus muuttuu määräaikaisesta vakituiseksi! Ja se jos mikä oli hyvä uutinen, koska määräaikaisuus tuo aina pientä epävarmuutta elämään. Perjantaina illalla pääsin vielä mun kaverin kanssa kattomaan Backstreet Boysia ja keikka oli aivan superhyberihana! Olihan se vähän koomista, että suurin osa katsojista oli 20-30 vuotiaita naisia, jotka kiljuivat viimeistä päivää nelikymppisille tanssiville miehille :D Mutta ne kaikki muistot ja se fiilis kun täysi areena laulaa miesten mukana tuttuja biisejä, oli aivan uskomatonta. Harmi, että pojat eivät laulaneet mun lemppari biisiä, joka on Drowning. Mutta kaikki muut hitit kyllä tulivat.Keikan jälkeen oli jotenkin ihan surrealistinen olo. Silloin 10-12.veenä en todellaakaan uskonut, että joskus näkisin Bäkkärit livenä.



Eilinen naistenpäivä meni ihan perusmeiningeissä, eikä sitä mun mielestä tarvii mitenkään erikoisesti juhliakaan tai huomioida. Onnellisemmaksi mä tuun siitä kun ihan normaalina arkena mua huomioidaan tai tuodaan yllätyskukkia. Käytiin kuitenkin kahvilla ja kakulla ja satuttiin löytämään Hemtexistä edulliset uudet tyynyt! Meillä on ollut ihan kammottavat tyynyt, joten todellakin tulivat tarpeeseen. Mua nauratti kun katseltiin tyynyjä niin Mouadh kysyi, että  miksi Suomessa kaikki tyynyt ovat niin pehmeitä. Hänellä on ikävä Tunisian kovia tyynyjä :D Hyi, että mua ärsytti aina ne Tunisian tyynyt! Ihan tiiliskiviä! Onneks löydettiin mulle sieltä "normaali" pehmoinen tyyny ja se olikin hyvä tyyny se. Tässä taas näitä kulttuurieroja arjessa. Mutta näin yhden nukutun yön jälkeen kysyin, että no miltäs se tyyny tuntui, niin oli kuulemma tosi hyvä tyyny ja ekaa kertaa ikinä Mouadh ei ottanut yöllä tyynyä pois päänsä alta ja nukkunut se kainalossa. JES, WHO WAS RIGHT?! ;)

Joku pyysi multa ruokavinkkejä, niin tässä tulee yksi hyvä aamupala vinkki! Paistoin omenalohkoja pienessä voissa pannulla. Lisäsin joukkoon hunajaa, kanelia, kookoshiutaleita, mantelirouhetta, kaurahiutaleita ja vanilijasokeria. Paistelin miedolla lämmöllä kunnes omenat olivat sopivan pehmeitä. Sitten vaan omenat bulgarian jogurtin kanssa masuun. TODELLA HYVÄÄ! Lisäksi oli riisikakku, jonka päällä luomu maapähkinävoita ja juomaksi lemppari vissyä! Eikä muuten edes mennyt kauan noitten omppujen tekemisessä, nopeammin ne pannulla tulee kun uunissa. Kokeiltaa, ette pety!


Salillakin oon käynyt, vaikka on kiirettä pitänyt. Urheilu on mun henkireikä. En ihan niin usein pääse kun haluaisin treenata, mutta siihen tulee muutos kun koulu on pulkassa. Haluaisin aloitta Crossfitin, mutta tässä ei ole järkevän matkan päässä Crossfit salia... se olis nyt yks mun unelma. Oon mä  jotain kehitystä saanut salilla aikaan ainakin olkapäihin, mutta en tarpeeksi. Varsinkin nyt kipeilyn takia tuli takapakkia ja paino laski vaikka tarkoitus olis saada painoa ylöspäin lihaksien kanssa. Mutta en jaksa ottaa stressiä, sali ja kuntoilu poistaa multa stressiä ja oon ihan tyytyväinen mun kropan kanssa tämmösenä. Ja kyllä mä kuitenkin huomaan, että jaksan kyykätä huomattavasti suuremmilla painoilla kuin vuosi sitten. Vuosi sitten laitoin tangon molempiin päihin 15kg, nyt laitan 25-30kg. Liikkukaa ihmiset ja laittakaa salilla isoja painoja! Ei mitään hinkutusta laitteissa niin että ei edes tule hiki.
 Tästä tuli taas sekavaakin sekavampi postaus. Yrititettiin eilen tehdä teille videota niihin kyssäreihin, mutta todettiin että mun kamera on rikki. Sitten koitin tehdä puhelimella.. kun olin puhunut kameralle 15 minuuttia tajusin, että puhelimesta oli loppunut muisti. Sitten meni hermot ja lähdin Rockyn kans lenkille :D En haluais tehdä videota läppärin kameralla, koska se on niin huono. Että vähän aikaa nyt joudutte odottamaan niitä vastauksia videolla, koska tekniikka petti meidät. Haluan nimenomaan vastata niihin kuitenkin videolla enkä kirjoittaa. Yhdestä mielenkiintoisesta kysymyksestä on tulossa ihan oma postauksensa. Voin paljastaa jo mistä kysymyksestä on kyse. Se kuului näin :" Kuinka monelta muijalta kysyit kaupassa puhelinnumeron päivässä?" Voitte kuvitella vaan kuinka mielenkiintoinen postaus siitä tulee ;)


Puss och kram

Laura