What if.....

Mietin tänään kuinka pienestä oli kiinni, että en olisi koskaan tavannut Mouadhia.

Jos en olis päättänyt,että lähden lukion jälkeen Helsinkiin opiskelemaan en olisi tavannut Tiia ja Lellua, joiden kanssa lähdin ensimmäiselle Tunisian matkalle. (Oikeastaan jos mun äiti ei olis säästänyt mulle rahaa koko mun elämän ajan,mun ei olis ollut mahdollista lähteä kyseiselle matkalle.) Tunisian matkan aikana oli Tiian synttärit ja päätettiin mennä Sahara retkelle ennen synttäripäivää. Tultiin takaisin Saharasta ja lähdettiin Magazine Generaliin ostamaan herkkuja ja alkoholia (silloin vielä maistui :DD ). Se, että mentiin sinne JUST SILLOIN kun Mouadh oli siellä kavereineen oli kohtaloa. Olisin voinut kävellä jonkun muun hyllyn välistä eikä se olis koskaan nähnyt mua ennen kuin poistui kaupasta, mutta kävelinkin juuri siitä hyllyn välistä niin että se näki mut. Niin moni asia olis voinut mennä toisin. Oltais myös voitu mennä Port El Kantaouiin ostamaan viinakset eikä Soussen keskustaan. Olisin voinut vaan ignorata Mouadhin, mutta annoin sille mun numeron. Ekana iltanahan se laittoi mulle muutaman viestin, mutta en vastannut, seuraavana iltana kun olin vähän huppelissa niin laitoin itse sille viestiä. ONNEKSI SE EI VOINUT VASTATA eikä nähty silloin :D Ai niin ja ehkä suurin kohtalon vinkki oli se,että mun ex-poikaystävä oli pettänyt mua ja se loppu sitten siihen...

Ei kauheen romanttinen tarina sitten kuitenkaan... Joku siinä ihmisessä vaan veti puoleensa.... ja lähdin Tunisiaan uudelleen ja uudelleen. Toki tähän vois lisätä vielä sata jossittelua ja päätöstä jotka olis voinut vaikuttaa siihen, että ei oltais koskaan tavattu...

No sittenhän tuli se ahdistus ja erottiin. Mouadh pommitti mua aika usein viesteillä yms, mutta pidin pääni enkä vastannut sille enään. Ajattelin, että parempi sille kun pääsee vaan äkkiä musta eroon ja elämässä eteen päin. Silti se vaan sinnikkäästi laitteli mulle tasaisin väliajoin viestejä. Välillä kyllä todella idioottimaisia... Esim. se koitti esittää, että sen isä tai veli muka laittoi mulle viestiä, että Mouadh on joutunut sairaalaan :D Mut koska tunsin sen, niin tiesin että se vaan haluaa testata mua. Tottakai ajattelin sitä usein, mutta koitin vaan ajatella, että ei siitä voi mitään tulla. Mouadh jossai vaiheessa lopetti viestittelyn ja sitten yhtäkkiä yks ilta se alkoi juttelemaan mulle ja mä vastasin. Sitten laitettiinkin kameran päälle ja se oli sitten menoa taas... Alettiin juttelemaan KOKOAJAN. Mulla oli ollut aika rankkaa aikaa ja tajusin miten iloiseksi ja nauravaiseksi Mouadh sai mut. Se sai musta esiin jotain mitä muut ei saaneet.

Kaikkikan loppujen lopuksi on mennyt todella nopeasti, mutta semmonen mä oon, äkkipikainen :D Kaikki mulle heti nyt ja tiedän mitä teen (eli perse edellä puuhun). Voihan sieltä tippua lujaa suoraan päälle alas, mutta onpahan kokeiltu ja menty täysillä eikä sitten tarvii jossitella.

google

Ainahan on kuitenkin kiva miettiä, mitä jos me ei oltais palattu yhteen niin missä olisin? Mitä tekisin? Millainen mun elämä olisi? Hmmm... mä olisin varmaan jämähtänyt kahvilaan vuoropäälliköks.... Luultavasti olisin saanut mun koulu loppuun... Olisin varmaan ottanut koiran Rotwaillerin.... Sattaa hyvinkin olla että seurustelisin... Haaveilisin ulkomaan matkoista... Haluaisin muuttaa hetkeksi ulkomaille, mutta en uskaltaisi...

google

Katsahdin tohon sohvalle ja muutenkin ympärilleni. Sohvalla nukkuu sylikkäin kaks maailman rakkainta, onnellisinta, ihaninta ja suloisinta pientä olentoa. Joita ei ehkä enään olis tässä maailmassa jos me ei oltais palattu yhteen tai koskaan tavattu. (Se on sitten ihan oma tarinansa mikä kohtalo oli se,että käveltiin just sitä katua missä Baby oli sairaana keskellä tietä... Se että meidät ryöstettiin ja Mouadh sai siitä idean että hankitaan koira ja otti just siihen kaveriin yhteyttä ja sillä oli just yks reppana Amstaffi jäljellä....) Mua ihan alko itkettää kun mietin, että en olis voinut antaa noille kahdelle vauvalle hyvää elämää.

Niin ja tietty. Mitä kaikkea multa olis jäänyt kokematta, näkemättä ja saamatta jos ei oltaisi koskaan tavattu. En olis tämä (ihana ;) ) itseni tällä hetkellä. Mun maailmankatsomus ei olisi tämmönen. En olis näin rohkea, avoin, kiitollinen, siunattu.... en osais englantia näin hyvin ja en olis varmaan koskaan saanut mun nykyistä työpaikkaa.... tai mistäs sitä tietää. Mutta jokatapauksessa multa olis jäänyt niin paljon kokemuksia saamatta. Mouadh saa mut välillä niin raivon partaalle, että tekis mieli kuristaa se, mutta sitten kuitenkaan en jaksa olla sille vihanen kauaa, koska se nyt vaan on semmonen tyhmä välillä koska on mies.( Do you agree with this?:D)  Annettakoon se sille anteeksi :D Mä ite kun en koskaan ole ärsyttävä.... Koska en osaa kirjoittaa tähän tarpeeksi ihanaa ja söpöä rakkauden ylistystä niin seuraavat kuvat tiivistäköön miltä musta tuntuu ja mitä haluaisin sanoa.

google

google