keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Oi maamme Suomi

VOI JUMALEISSON KUN OON YLPEE SUOMALAINEN! No words how proud I am !

Taas näytettiin maailmalle mitä suomalaisella sisulla voi saavuttaa!




Suomen Iivo Niskanen (vas.) ja Sami Jauhojärvi (oik.) näyttävät taisteluilmeensä.



Mikael Granlund tuulettaa


tiistai 18. helmikuuta 2014

Unelmapäivä

Jos olisin nyt Tunisiassa niin mun unelmapäivä olisi seuraavanlainen. (Pahoittelut jo sata kertaa nähdyistä kuvista).

Heräisin meidän vanhasta kodista auringonpaisteeseen.


Voisin herätä tämmösen tyypin vierestä. (Hahhaaa tooooooodella vanha valokuva, jonka Mouadh antoi mulle kun ekan kerran tavattiin. Itserakas tyyppi..... heti jakamassa kuviaan muistoksi ;) )


Aamupalalle Tour Khalefiin.


Joisin kuppikaupalla kahvia.


Sitten voitaisiin siirtyä altaalla lukemaan kirjaa ja ottamaan aurinkoa.



Vaihtoehtona tietysti mennä Aqua Palaceen....


Sitten kun on pienet aamutirsat ohi niin otettais auto kohti Friguan eläintarhaa ja menisin uudeleen uimaan delfiinien kanssa.



Koko päivän touhuilun jälkeen tulee tietenkin nälkä, joten täytyisi päästä syömään Wachiin Kzemaan ( en koskaan osaa kirjoittaa sitä oikein :D ).


Jälkkärit tietty Casa del Gelatosta, mun lemppari kirsikkajogurttijätskiä.


Pienen istustelun jälkeen, shoppailu voisi tehdä hyvää. Ensin parit kirpparit ja H&A Hammam Soussessa ja sitten kohti Ahla Centeriä ja muutamia kenkä- ja vaatekauppoja Soussen keskustassa.


Rakastan auringonlaskua, joten rannalla kävely auringonlaskussa tai mun lempparikukkulalla.



Auringonlaskun jälkeen olisi hääjuhlien aika, koska kesällä häitä on KOKOAJAN.



Häidän jälkeen kävisimme vielä syömässä toisessa mun lemppari paikassa. Italialainen ravintola Soussen juna-asemaa vastapäätä. Parasta pastaa koskaan ikinä milloinkaan. Ainut paikka missä saa (mun kokemuksien mukaan) oikeaa Mozzarellaa Soussessa. ( In reality life, Mouadh just laitto mulle viestin ja kuva, että on syömässä kyseisessä paikassa....... )



Sitten vois vielä mennä tanssimaan (suosittelen korvatulppia tunisialaiseen discoon).


Illan päätteeksi vielä uikkarit, pyyhe ja lämpöinen viltti mukaan ja katsomaan auringonnousua rannalle.



Tästä olis voinut tehdä unelmapäivän sijaan unelmaviikon. Voi luoja mulla on ikävä tuonne !!!

lauantai 15. helmikuuta 2014

But you are not alone I am here with you Though we're far apart You're always in my heart But you are not alone

Mouadh lähti eilen Tunisiaan viikoksi. Se ei ollut nähnyt perhettään vuoteen ja neljään kuukauteen. Voi sitä ilon hetkeä viime yönä kun he näkivät ♥ Äiti oli melkeen pussaillut poikansa hengiltä :D Olisin niin halunnut mennä mukaan, mutta nyt ei ollut töiden ja eläimien takia mahdollista. Oon silti niin onnellinen, että Mouadh pääsi näkemään perheensä ja kotimaansa.

Mun pitikin kirjoitella teille ikävästä jo aikaisemmin. Mä en oikein enään muista miltä se tuntui silloin kun oltiin kaukosuhteessa. Muistan, että oli puristava tunne kokoajan rinnassa ja heti kun lennot oli varattu niin merkkasin kalenteriin joka päivän kohdalle kuinka monta päivää on vielä jäljellä. Mun elämä oli onneksi silloin(kin) hektistä kun oli koulua ja töitä, niin aika meni todella nopeasti. Silloin meillä ei ollut älypuhelimia ja puhuttiin vaan mesessä iltaisin kameran kautta. Mouadhilla oli nettitikku johon täytyi ladata rahaa ja joskus se saattoi loppua kesken illan eikä sillä ollut rahaa ladata sitä heti. Tekstailtiin joskus ja soiteltiin jos oli aivan pakko, mutta se oli TODELLA kallista, melkeen 2 e minuutti. Olihan se epistä, että muut sai olla normaalisti poikaystäviensä kanssa, mutta meidän elämä pyöri nettitreffien ympärillä. Ei se tuntunut "normaalilta" suhteelta.

Mun mielestä kaikista kamalinta oli matka lentokentälle lähtöpäivänä ja hyvästit lentokentällä. Ensimmäinen yö kotona oli kamala, yleensä vain itkin ihan ikävästä ja siitä kun mulla jäi aina korvat lukkoon lennolta. Parin päivän päästä alkoi jo helpottaa ja sit olikin suhkot helppoa kun pääsi takaisin arkeen. Mua ehkä helpotti se, että tiesin milloin kaukosuhde loppuisi, joten siihen suhtautui eritavalla. Epätietoisuus on kamalinta mitä tiedän.

Meillä on ollut viime aikoina vähän "haasteellista" ja ollaan riidelty paljon. Molemmat varmaan pidetään toisiamme jo hieman itsestäänselvyytenä. Joten tää matka tuli hyvään paikkaan. Mouadh saa varmasti lisäenergiaa auringosta ja perheestään ja mä saan hengähtää ja muistaa miltä tuntuu olla yksin. Molemmille tulee varmasti ikävä ja kiva mennä lentokentälle vastaan ja rutistaa toista "pitkästä aikaa". Se oli niitä kaukosuhteen hyviä puolia. Oli parasta kun ihan jäätävässä jännityksessä näät toisen rakkaat kasvot astuessasi lasiovista saapuvien terminaaliin. Yhtäkkiä se sumuinen webkamerakuvassa näkyvä tyyppi on oikea elävä ihminen ja voit pussata ja halia OIKEASTI eikä mitään virtuaalipusuja tietokoneen näytölle. Me usein vaan oltiin hiljaa automatka ja vaan tuijotettiin toisiamme ja rutistettiin nyrkit valkosina toisiamme kädestä ♥

Tiedän, että tätä blogia lukee moni, joka on vielä kaukosuhteessa. Multa on monesti kysytty miten siitä selviää ja miten ikävää voi lievittää. Tässä mun vinkkejä:

♡ Jokainen tarvitsee fyysistä läheisyyttä, kun et saa sitä mieheltäsi, niin halaile kaikkia muita ihmisiä ja ole heitä liki.

♡ Tutustu muihin samassa tilanteessa oleviin, vertaistuki on uskomaton apu ja voimavara.

♡ Tee suunnitelma, vaikka parin vuoden tähtäimellä. Kun teillä on jonkinlainen suunnitelma siitä, miten ja milloin kaukosuhde loppuu, niin alatte huomaamattanne tekemään asioita ja valintoja sen mukaan. Ja moni asia alkaa itsestään menemään siihen suuntaan mitä olette toivoneet.

♡ Älä vaivu itsesääliin tai kadehdi muita. Maailmassa on miljoonia yksinäisiä ihmisiä, jotka antaisivat vaikka jalkansa siitä, että tietäisivät heillä olevan edes jonkun joka rakastaa ja ikävöi heitä jossain päin maailmaa. Tähän voisi vielä lisätä sen, että suomalaisen on vielä helppo suunnitella yhteistä tulevaisuutta. Tunnen/tiedän ruotsalaisia, brittejä ja jenkin ja voin kertoa, että heillä on sata kertaa vaikeampaa suunnitella yhteistä elämää. Esim. Ruotsissa oleskelulupa on vaikea saada ja kestää poikkeuksetta 10 kk saada se.

♡ Tee semmoisia asioita, jotka tekevät sinut onnelliseksi. Älä jää kotiin yksin. Nää kavereita, perhettä ja harrasta jotain. Kun pysyt muuten positiivisena ja onnellisena niin ikävä ei murskaa sinua kokonaan alleen. Joka päivä tämä ei onnistu, mutta huonoja päiviä tulee ja menee. Kun olet hyvällä tuulella niin miehesikin saa sinusta voimaa ja energiaa.

♡ Jos tuntuu, että ikävän takia uni ei tule niin kokeile kuunnella Youtubesta erilaisia rentoutumisharjoituksia tai opettele meditoimaan.

♡ Syö ja juo hyvin! Kukaan mies ei tykkää luuviuluista eikä halua nähdä tyttöystäväänsä seuraavan kerran riutuneena ;)

Tässä vielä kuvia, joita sain heti aamutuimaan... ei käy kateeks ei.... Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta ja +24 lämmintä. Myöhästyneet ystävänpäivän toivotukset teille kaikille ihanille ♥

torstai 6. helmikuuta 2014

Travelling is the only thing you buy, that makes you richer

Tässä teille muutamia kuvia meidän laiva reissulta. Eipä tehty mitään ihmeellistä siellä. Kuhan vaan hengailtiin. Tokana iltana käytiin discossa, mutta laiva heilui niin kovaa ja tuli huonoa musiikkia, että tanssiittiin  yksi biisi ja mentiin nukkumaan :D Ollaanpas tylsiä! Ei vaan jaksanu.







Ruotsissa oli maailman ankein ilma! Tihuutti vettä ja kaikki oli vettä, loskaa ja kuraa... Käveltiin keskustaan ja käytiin vanhassa kaupungissa aamupalalla. Mentiin kiertämään muutama vaatekauppa ja taas syömään. Siinä se aina sitten menikin ja kiiruhdettiin takaisin laivaan.



En muutes ookkaan kertonut näistä ruskeista saappaista.Olin joka lauantaiseen tapaani kirpparilla ja huomasin ruskeat nahkasaappaat. Katoin, että onpas ihanat ja ihan käyttämättömät, harmi että koko on 38... Laitoin ne jo maahan, mutta ajattelin, että no kokeilen vielä. JA NE OLI TÄYDELLISET. Kotona huomasin kengän sisällä pienen kultaisen tekstin: MADE IN TUNISIA. Can u believe?!









Oli kivaa, mutta ens kerralla lentokoneella jonnekin muualle kiitos. Vaikkapa Köpikseen!

tiistai 4. helmikuuta 2014

Lemmen laiva

Kauhee kiire kiire! Perjantaina tosiaan lähdettiin laivalle meidän ystäväpariskunnan kans joilla oli mukanaan myös maailman ihanin 6kk poikavauva ♥ Teki hyvää mun vauvakuumeelle.... NOT. Hytit ei onneks olleet siellä autokannen alla, joten päästiin rattaiden kanssa helpolla. Me saatiin Mouadhin kanssa kaikesta mm. Kaiteista, kahvoista, hissinnapeista kokoajan sähköiskuja eikä uskallettu koska mihinkään :D Mä teen silleen et annan esim metalliselle ovenkahvalle luunapin kun ennen kun kosken siihen niin en tunne sitä sähköiskua ollenkaan :D

Ekana mentiin heti syömään ja onneks ei ollu paljon porukkaa buffassa niin sai suoraan kävellä ottamaan eikä tarvinnut jonottaa. Laiva alko keinumaa  aivan järkyttävästi heti, mutta silti oltiin loppuun asti syömässä herkkuja. Jälkkäripöytä oli kyl toooooooodella surkea! Mut ehkä hyvä niin ;) Oltiin kaikki aika poikki ja pojat pelaili koneita ja me tytöt höpötettiin vauvasta yms. Mentiin aikaseen nukkumaan kun väsy painoi kaikkia. Käytiin lauantaina Tukholmassa ja näin mun opas kaveria Tunisiasta. Vika ilta keinuttiin taas laivassa ja yrjöt oli lähellä lentää :D

Kirjoittelen vielä enemmän reissusta kun laitan kuvia kamerasta. Nyt Nukkumatti tuli ja heitti unihiekkaa mun suuntaan. Pus teille kaikille ihanille jotka jaksatte lukea ja kommentoida ♥