Taas näytettiin maailmalle mitä suomalaisella sisulla voi saavuttaa!




Mouadh lähti eilen Tunisiaan viikoksi. Se ei ollut nähnyt perhettään vuoteen ja neljään kuukauteen. Voi sitä ilon hetkeä viime yönä kun he näkivät ♥ Äiti oli melkeen pussaillut poikansa hengiltä :D Olisin niin halunnut mennä mukaan, mutta nyt ei ollut töiden ja eläimien takia mahdollista. Oon silti niin onnellinen, että Mouadh pääsi näkemään perheensä ja kotimaansa.
Mun pitikin kirjoitella teille ikävästä jo aikaisemmin. Mä en oikein enään muista miltä se tuntui silloin kun oltiin kaukosuhteessa. Muistan, että oli puristava tunne kokoajan rinnassa ja heti kun lennot oli varattu niin merkkasin kalenteriin joka päivän kohdalle kuinka monta päivää on vielä jäljellä. Mun elämä oli onneksi silloin(kin) hektistä kun oli koulua ja töitä, niin aika meni todella nopeasti. Silloin meillä ei ollut älypuhelimia ja puhuttiin vaan mesessä iltaisin kameran kautta. Mouadhilla oli nettitikku johon täytyi ladata rahaa ja joskus se saattoi loppua kesken illan eikä sillä ollut rahaa ladata sitä heti. Tekstailtiin joskus ja soiteltiin jos oli aivan pakko, mutta se oli TODELLA kallista, melkeen 2 e minuutti. Olihan se epistä, että muut sai olla normaalisti poikaystäviensä kanssa, mutta meidän elämä pyöri nettitreffien ympärillä. Ei se tuntunut "normaalilta" suhteelta.
Mun mielestä kaikista kamalinta oli matka lentokentälle lähtöpäivänä ja hyvästit lentokentällä. Ensimmäinen yö kotona oli kamala, yleensä vain itkin ihan ikävästä ja siitä kun mulla jäi aina korvat lukkoon lennolta. Parin päivän päästä alkoi jo helpottaa ja sit olikin suhkot helppoa kun pääsi takaisin arkeen. Mua ehkä helpotti se, että tiesin milloin kaukosuhde loppuisi, joten siihen suhtautui eritavalla. Epätietoisuus on kamalinta mitä tiedän.
Meillä on ollut viime aikoina vähän "haasteellista" ja ollaan riidelty paljon. Molemmat varmaan pidetään toisiamme jo hieman itsestäänselvyytenä. Joten tää matka tuli hyvään paikkaan. Mouadh saa varmasti lisäenergiaa auringosta ja perheestään ja mä saan hengähtää ja muistaa miltä tuntuu olla yksin. Molemmille tulee varmasti ikävä ja kiva mennä lentokentälle vastaan ja rutistaa toista "pitkästä aikaa". Se oli niitä kaukosuhteen hyviä puolia. Oli parasta kun ihan jäätävässä jännityksessä näät toisen rakkaat kasvot astuessasi lasiovista saapuvien terminaaliin. Yhtäkkiä se sumuinen webkamerakuvassa näkyvä tyyppi on oikea elävä ihminen ja voit pussata ja halia OIKEASTI eikä mitään virtuaalipusuja tietokoneen näytölle. Me usein vaan oltiin hiljaa automatka ja vaan tuijotettiin toisiamme ja rutistettiin nyrkit valkosina toisiamme kädestä ♥
Tiedän, että tätä blogia lukee moni, joka on vielä kaukosuhteessa. Multa on monesti kysytty miten siitä selviää ja miten ikävää voi lievittää. Tässä mun vinkkejä:
♡ Jokainen tarvitsee fyysistä läheisyyttä, kun et saa sitä mieheltäsi, niin halaile kaikkia muita ihmisiä ja ole heitä liki.
♡ Tutustu muihin samassa tilanteessa oleviin, vertaistuki on uskomaton apu ja voimavara.
♡ Tee suunnitelma, vaikka parin vuoden tähtäimellä. Kun teillä on jonkinlainen suunnitelma siitä, miten ja milloin kaukosuhde loppuu, niin alatte huomaamattanne tekemään asioita ja valintoja sen mukaan. Ja moni asia alkaa itsestään menemään siihen suuntaan mitä olette toivoneet.
♡ Älä vaivu itsesääliin tai kadehdi muita. Maailmassa on miljoonia yksinäisiä ihmisiä, jotka antaisivat vaikka jalkansa siitä, että tietäisivät heillä olevan edes jonkun joka rakastaa ja ikävöi heitä jossain päin maailmaa. Tähän voisi vielä lisätä sen, että suomalaisen on vielä helppo suunnitella yhteistä tulevaisuutta. Tunnen/tiedän ruotsalaisia, brittejä ja jenkin ja voin kertoa, että heillä on sata kertaa vaikeampaa suunnitella yhteistä elämää. Esim. Ruotsissa oleskelulupa on vaikea saada ja kestää poikkeuksetta 10 kk saada se.
♡ Tee semmoisia asioita, jotka tekevät sinut onnelliseksi. Älä jää kotiin yksin. Nää kavereita, perhettä ja harrasta jotain. Kun pysyt muuten positiivisena ja onnellisena niin ikävä ei murskaa sinua kokonaan alleen. Joka päivä tämä ei onnistu, mutta huonoja päiviä tulee ja menee. Kun olet hyvällä tuulella niin miehesikin saa sinusta voimaa ja energiaa.
♡ Jos tuntuu, että ikävän takia uni ei tule niin kokeile kuunnella Youtubesta erilaisia rentoutumisharjoituksia tai opettele meditoimaan.
♡ Syö ja juo hyvin! Kukaan mies ei tykkää luuviuluista eikä halua nähdä tyttöystäväänsä seuraavan kerran riutuneena ;)
Tässä vielä kuvia, joita sain heti aamutuimaan... ei käy kateeks ei.... Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta ja +24 lämmintä. Myöhästyneet ystävänpäivän toivotukset teille kaikille ihanille ♥
Kauhee kiire kiire! Perjantaina tosiaan lähdettiin laivalle meidän ystäväpariskunnan kans joilla oli mukanaan myös maailman ihanin 6kk poikavauva ♥ Teki hyvää mun vauvakuumeelle.... NOT. Hytit ei onneks olleet siellä autokannen alla, joten päästiin rattaiden kanssa helpolla. Me saatiin Mouadhin kanssa kaikesta mm. Kaiteista, kahvoista, hissinnapeista kokoajan sähköiskuja eikä uskallettu koska mihinkään :D Mä teen silleen et annan esim metalliselle ovenkahvalle luunapin kun ennen kun kosken siihen niin en tunne sitä sähköiskua ollenkaan :D
Ekana mentiin heti syömään ja onneks ei ollu paljon porukkaa buffassa niin sai suoraan kävellä ottamaan eikä tarvinnut jonottaa. Laiva alko keinumaa aivan järkyttävästi heti, mutta silti oltiin loppuun asti syömässä herkkuja. Jälkkäripöytä oli kyl toooooooodella surkea! Mut ehkä hyvä niin ;) Oltiin kaikki aika poikki ja pojat pelaili koneita ja me tytöt höpötettiin vauvasta yms. Mentiin aikaseen nukkumaan kun väsy painoi kaikkia. Käytiin lauantaina Tukholmassa ja näin mun opas kaveria Tunisiasta. Vika ilta keinuttiin taas laivassa ja yrjöt oli lähellä lentää :D
Kirjoittelen vielä enemmän reissusta kun laitan kuvia kamerasta. Nyt Nukkumatti tuli ja heitti unihiekkaa mun suuntaan. Pus teille kaikille ihanille jotka jaksatte lukea ja kommentoida ♥