sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

In a world like this where people fall apart, In a time like this where nothing comes from the heart, In a world like this,I've got you

Blogi on ollut usein mielessä, mutta en vaan ole ehtinyt/jaksanut tulla tänne päivittämään. Oon ollut sairaana ja ääkekuuri on vienyt voimia ja painoa. Oon ollut tosi väsynyt ja pahoinvoiva eli säälikää mua vähän ;) Lisäksi oon päättänyt saada mun koulun päätökseen ja oon yrittänyt käyttää ylimääräisen ajan siihen. Tässä siis vähän selvennystä miksi musta/meistä ei ole mitään kuulunut. Toivottavasti ymmärrätte.

Mouadh tuli Tunisiasta kotiin mukanaan mun lemppari herkkuja ja toivoamiani koruja. Sillä oli ollut hyvä reissu, mutta jotain kuulemma puuttui kun mä en ollut mukana eikä mikään oikeen tuntunut miltään. Tunisia ei kuulemma ole enään samanlainen paikka kuin ennen ja Mouadh oli jollain tavalla helpottunut päästessään Suomeen ja sanoi tämän olevan hänen kotinsa nyt. Mulle tuli surullinen olo  mutta samalla hyvä mieli. Olin ajatellut, että paluu Suomeen tulisi olemaan kova paikka ja saisin kuunnella puoli vuotta miten hän mieluummin asuisi Tunisiassa. Mutta niinhän se menee, että sun koti on siellä missä on rakkaat. Mitenkään vähättelemättä Mouadhin rakkautta sen perhettä kohtaan.



Meillä oli myös toinen kihlapäivä tuossa viime viikonloppuna ja tarkoitus oli  mennä kiipeilemään, mutta suunnitelmat menivät mönkään ja mentiinkin sitten hohtokeilaamaan. Oltiin kahdestaan niin siinä sai käsi kipeenä olla kokoajan heittämässä tai työntämässä palloa, tai mitä se nyt sitten onkaan :D Ja jes jes jes minä voitin! Ollaan molemmat aika kilpailuhenkisiä niin oltiin kyllä ihan tosissaan pelaamassa melkeen kokoajan  :D Oltiin aika lähellä yhtä asuntoa jota oltiin kateltu että mentäis näyttöön kattomaan, niin käveltiin sitten tsekkaamaan alue vähän tarkemmin. Nooh, valitettavasti alue ei mua mitenkään vakuuttanut, joten ei sittene edes menty asuntoa kattomaan vaikka se keittiö huusi mun nimeä! Mulle on vaan niin tärkeätä myös se missä asunto on ja palvelut siinä lähellä. Nyt asutaan niin kivalla ja rauhallisella paikalla, jossa voi pitää Rockyä auki takapihalla. Tuolla näkyi parvekkeelta maantie. HYI! Vaikka Mouadhin mielestä se olis ollut kivaa kun voi tuijotella ihmisiä. Nyt kun meidän parvekkeelta näkyy pieni metsä ja kävelytie. Mikä taas on musta tosi ihanaa.

Tän viikon perjantai oli muutamalla tavalla aika mullistava päivä. Sain nimittäin ensin aamulla kuulla, että mun työsopimus muuttuu määräaikaisesta vakituiseksi! Ja se jos mikä oli hyvä uutinen, koska määräaikaisuus tuo aina pientä epävarmuutta elämään. Perjantaina illalla pääsin vielä mun kaverin kanssa kattomaan Backstreet Boysia ja keikka oli aivan superhyberihana! Olihan se vähän koomista, että suurin osa katsojista oli 20-30 vuotiaita naisia, jotka kiljuivat viimeistä päivää nelikymppisille tanssiville miehille :D Mutta ne kaikki muistot ja se fiilis kun täysi areena laulaa miesten mukana tuttuja biisejä, oli aivan uskomatonta. Harmi, että pojat eivät laulaneet mun lemppari biisiä, joka on Drowning. Mutta kaikki muut hitit kyllä tulivat.Keikan jälkeen oli jotenkin ihan surrealistinen olo. Silloin 10-12.veenä en todellaakaan uskonut, että joskus näkisin Bäkkärit livenä.



Eilinen naistenpäivä meni ihan perusmeiningeissä, eikä sitä mun mielestä tarvii mitenkään erikoisesti juhliakaan tai huomioida. Onnellisemmaksi mä tuun siitä kun ihan normaalina arkena mua huomioidaan tai tuodaan yllätyskukkia. Käytiin kuitenkin kahvilla ja kakulla ja satuttiin löytämään Hemtexistä edulliset uudet tyynyt! Meillä on ollut ihan kammottavat tyynyt, joten todellakin tulivat tarpeeseen. Mua nauratti kun katseltiin tyynyjä niin Mouadh kysyi, että  miksi Suomessa kaikki tyynyt ovat niin pehmeitä. Hänellä on ikävä Tunisian kovia tyynyjä :D Hyi, että mua ärsytti aina ne Tunisian tyynyt! Ihan tiiliskiviä! Onneks löydettiin mulle sieltä "normaali" pehmoinen tyyny ja se olikin hyvä tyyny se. Tässä taas näitä kulttuurieroja arjessa. Mutta näin yhden nukutun yön jälkeen kysyin, että no miltäs se tyyny tuntui, niin oli kuulemma tosi hyvä tyyny ja ekaa kertaa ikinä Mouadh ei ottanut yöllä tyynyä pois päänsä alta ja nukkunut se kainalossa. JES, WHO WAS RIGHT?! ;)

Joku pyysi multa ruokavinkkejä, niin tässä tulee yksi hyvä aamupala vinkki! Paistoin omenalohkoja pienessä voissa pannulla. Lisäsin joukkoon hunajaa, kanelia, kookoshiutaleita, mantelirouhetta, kaurahiutaleita ja vanilijasokeria. Paistelin miedolla lämmöllä kunnes omenat olivat sopivan pehmeitä. Sitten vaan omenat bulgarian jogurtin kanssa masuun. TODELLA HYVÄÄ! Lisäksi oli riisikakku, jonka päällä luomu maapähkinävoita ja juomaksi lemppari vissyä! Eikä muuten edes mennyt kauan noitten omppujen tekemisessä, nopeammin ne pannulla tulee kun uunissa. Kokeiltaa, ette pety!


Salillakin oon käynyt, vaikka on kiirettä pitänyt. Urheilu on mun henkireikä. En ihan niin usein pääse kun haluaisin treenata, mutta siihen tulee muutos kun koulu on pulkassa. Haluaisin aloitta Crossfitin, mutta tässä ei ole järkevän matkan päässä Crossfit salia... se olis nyt yks mun unelma. Oon mä  jotain kehitystä saanut salilla aikaan ainakin olkapäihin, mutta en tarpeeksi. Varsinkin nyt kipeilyn takia tuli takapakkia ja paino laski vaikka tarkoitus olis saada painoa ylöspäin lihaksien kanssa. Mutta en jaksa ottaa stressiä, sali ja kuntoilu poistaa multa stressiä ja oon ihan tyytyväinen mun kropan kanssa tämmösenä. Ja kyllä mä kuitenkin huomaan, että jaksan kyykätä huomattavasti suuremmilla painoilla kuin vuosi sitten. Vuosi sitten laitoin tangon molempiin päihin 15kg, nyt laitan 25-30kg. Liikkukaa ihmiset ja laittakaa salilla isoja painoja! Ei mitään hinkutusta laitteissa niin että ei edes tule hiki.
 Tästä tuli taas sekavaakin sekavampi postaus. Yrititettiin eilen tehdä teille videota niihin kyssäreihin, mutta todettiin että mun kamera on rikki. Sitten koitin tehdä puhelimella.. kun olin puhunut kameralle 15 minuuttia tajusin, että puhelimesta oli loppunut muisti. Sitten meni hermot ja lähdin Rockyn kans lenkille :D En haluais tehdä videota läppärin kameralla, koska se on niin huono. Että vähän aikaa nyt joudutte odottamaan niitä vastauksia videolla, koska tekniikka petti meidät. Haluan nimenomaan vastata niihin kuitenkin videolla enkä kirjoittaa. Yhdestä mielenkiintoisesta kysymyksestä on tulossa ihan oma postauksensa. Voin paljastaa jo mistä kysymyksestä on kyse. Se kuului näin :" Kuinka monelta muijalta kysyit kaupassa puhelinnumeron päivässä?" Voitte kuvitella vaan kuinka mielenkiintoinen postaus siitä tulee ;)


Puss och kram

Laura

6 kommenttia:

  1. Teeppä postaus vielä siitä miten muhan mielestä asiat tunisiassa on muuttuneet

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisinpa vaikka tehdäkin jos MUHA suostuu haastatteluun ;)

      Poista
  2. Ihana postaus Laura! Kiva kuulla taas pitkästä aikaa miten teillä menee :) Vielä ihanempi kuulla, että hyvin menee ♥ Voi kun asuttais lähempänä toisiamme niin voitais joskus treffailla.. Mäkin olen alkanut hurahtamaan tuohon kuntoiluun ja olis kiva saada joku salikaveri! Toivottavati viimeistään ens kesänä tunisiassa nähtäis toisiamme :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ihan jees meillä menee :D Välillä on ihan kakkoja päiviä, mutta ne kuuluu elämään. Niinpä, olis tosi kiva henggailla ja tosiaan käydä vaikka salilla tai lenkillä yhdessä. Ootteko miettineet että voisitte muutta Helsinkiin? Alinkin olis täältä varmaan helpompi saada töitä ja kavereita. Mites ajattelit olla kesällä Tunisiassa? Mulla on loma 27.7-11.8 että me mennään silloin :)

      Poista
  3. Mahtavaa kuulla teistä jälleen! Älä koskaan unohda, että me täälä odotellaan aina postauksia, eikä unohdeta sua, vaikka kiire oliskin :) Dont worry!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihana kuulla <3 Mutta just sunlaisten lukijoiden takia mua harmittaa kun en voi joka päivä kirjotella :( Kiitos tuhannesti <3

      Poista

Kiitos kommentistasi :)