maanantai 24. maaliskuuta 2014

Is it true when u say that you love me?

Viime viikko meni taas pikakelauksella ja yhtäkkiä oli taas viikonloppu. Nyt kun aurinko paistaa niin huomaan miten paljon enemmän on energiaa ja aamulla ei väsytä. Mouadhkin on helpompi saada ulos ja aikasemmin hereille viikonloppuna.

Viime viikolla tuli Yleltä dokumentti Rakkauden harhapoluilla (Loving a strainger). Katsoin sen viikonloppuna ja yritin saada Mouadhinkin katsomaan. Se katto vähän aikaa ja ei oikeen innostunut siitä millaisen kuvan dokumentti antoi (muslimi) miehistä. Mun mielestä dokkari ennemminkin osoitti miten tyhmiä ne naiset oli. Tuotahan tapahtuu kokoajan. Mä näin näitä juttuja Tunisiassa valitettavan paljon. Toki on totta mitä miehet hokivat ohjelmassa, että profeetan vaimo oli häntä vanhempi. Mutta näiden miesten tapauksessa se tuntui olevan perustelu joka kerrottiin naisille, jotta heille tulisi parempi mieli ja rakkaus tuntuisi uskottavammalta. En sano, että aina jos nuorempi mies hengaa vanhemman naisen kanssa niin hänellä on taka-ajatuksia. Mutta valitettavan usein kyllä. Toki mikäs siinä jos molemmat tietävät missä mennään ja molemmat saavat sen mitä haluavat. Mies pääsee pois kotimaastaan ja nainen saa ihailua, huomiota ja useimmiten myös seksiä "vastapalvelukseski". En kuitenkaan lähtisi tuomitsemaan kaikkia tämmöisiä pareja.

Eikä tämä epäily ulkopuolisilta kohdistu vain pareihin jossa mies on nuorempi kuin nainen. Kuinka monta kertaa täälläkin on epäilty Mouadhin motiivia olla mun kanssa? Kohtasin epäilyjä myös mun perheen suunnalta. Eikä niissä mitään, kävinhän mä itsekin ne jutut läpi. Silloin vuonna 2010 kun tavattiin, niin ajattelin juuri niin että tää jätkä varmaan joka päivä pyörii eri turisti muijan kanssa ja olin TODELLA skeptinen ja pidättyväinen. Enhän mä edes heti suostunut lähtemään Mouadhin kanssa kahville. En mä kai ajatellut, että se haluaa mun kanssa naimisiin ja Eurooppaan. Mutta ajattelin, että miksi se mitään vakavaa haluaisi, se haluaa vaan jutella ja iskeä tyttöjä. Ja miksi se nyt just mun kanssa muutenkaan haluaisi olla...

Mehän erottiin joksikin aikaa juuri sen takia, että kaikkien muiden epäileminen ja kauhutarinat saivat mut uskomaan siihen, että Mouadh vaan käyttää mua.Mä aloin hakemalla hakea vihjeitä sen käytöksestä, jotka osoittaisivat sen taka-ajatukset. Mä luin netistä keskustelupalstoja ja ruokin epäluulojani.Mutta näin jälkeen päin ajateltuna, niin kaikki sen käytöksessä vaan osoitti, että se oli aivan sairaanloisen rakastunut muhun ja niin nuori.Oli hyvä että erottiin, jotta me molemmat aikuistuttiin ja meidän rakkaus kasvoi  "normaalille" pohjalle.

Multa on jonkun verran kyselty miten voi luottaa ja mistä tietää että (ulkomaalainen) poika on tosissaan. Vastaus on, että eihän sitä koskaan voi täysin tietääkään. Toki ikäero voi olla huolestuttavaa tai että mies alkaa pyytää rahaa kokoajan tai ei halua perheen tietävän naisesta. Tai kohtelee muuten vaan kuin ilmaa eikä kuin kukkaa kämmenellä.

Mouadh ei pyytänyt multa rahaa eikä antanut mun maksaa. Se soitti sen isälle meidän ollessa ensi treffeillä ja olisi halunnut heti esitellä mut sille. Mä olen ensimmäinen ja viimeinen tyttö kenet se on vienyt kotiinsa äidilleen näytille. Se oli ollut äitinsä kanssa riidoissa jonkun aikaa, mutta kun tavattiin niin meni sopimaan riidat, koska halusi kertoa musta. Aina kun menin Tunisiaan niin mulle oli yllätyksiä. Mä en ole semmonen joka haluaa lahjoja ja kukkia joka päivä, mutta olihan se nyt söpöä kun Mouadh oli ison ruusukimpun kanssa lentokentällä vastassa ♡

Täällähän joku lukija osoitti kysymyksen Mouadhille tähän tyyliin:"Monenko muijan numeron kysyit kaupassa päivässä?" Aloin ihan tosissani miettiä tätä. Ja tulin siihen tulokseen, että vaikka Mouadh olis kysynyt joka päivä muijien numeroita kaupassa tai missä tahansa niin miksi se tarkottaisi että se ei rakasta mua oikeasti? Miten se eroaa siitä, että mä antaisin oman numeroni kaikille kysyjille?

Mä tiedän, että en ole Mouadhin eka ulkomaalainen tyttö, mutta ei ole sekään mun eka ulkomaalainen poika johon olen ihastunut. Mouadh oli tiennyt aina ettei tuu koskaan menemään tunisialaisen kanssa naimisiin ja mä tiesin, että mä en tuu menemään naimisiin suomalaisen kanssa. Eli win-win situation!

Kyllähän jengi Suomessakin kreisibailaa joka viikonloppu ja paneskelee ketä sattuu kännipäissään. Sit yks kerta voikin olla, et ei vitsit tää on mahtava muija/jätkä ja tätä kyl haluun nähdä selvinpäin. Sit jos ulkomailla mies kysyy tytöltä selvinpäin keskellä kirkasta päivää puhelinnumeroa ja haluaisi käydä kahvilla, koska tämä on hänen mielestään nätti tyttö ja voisi olla kiva tutustua, niin muka heti sillä jätkällä kiiluu eurot ja Euroopan mantere silmissä. Kun taas sillä suomalaisella känniääliöllä on kiilunut silmissä vaan muijan perä ja jalkoväli. KYLLÄ KÄRJISTÄN.

Enkä sano sitä etteikö (varmaan suurin osa) vaan huvittele turistien kanssa ja osa käyttää hyväkseen rahallisesti tai miten vaan, mutta tarviiko kaikkia tuomita? Voihan se suomalainen känniääliökin oikeasti rakastua yhdenillan juttuunsa. Miksi ulkomaalainen mies ei voisi oikeasti rakastua "turistiin"?

37 kommenttia:

  1. Totta joka sana! Mua usein pistää hymyilyttämään kun epäillään että mun mies on mun kanssa päästäkseen Eurooppaan. Se mitä E on joutunut käymään läpi asettuessaan uuteen maahan ja kulttuuriin ei vois olla kauempana tosta kuvitelmasta. Moni ois varmaan luovuttanut ja haistattanut pitkät koko Euroopalle ellei ois ollu pirun hybää syytä jäädä. Toki on varmasti niitä joille elämä Euroopassa tuo helpotuksen, mutta uskallan väittää että niissä tapauksissa asiat kotimaassa täytyy olla aika huonosti.

    Hyvä kommentti toi että mitä me jotka numeroitamme ollaan jaettu näille "etelän pojille" ollaan yhtään tuomitsemaan niitä :) Samassa veneessä ollaan ;) Se että jollain on villi historia ei tee kenestäkään huonoa ihmistä :) Toki silti en tällä sitä tarkota että tapaukset jossa toista osapuolta huijataan ois mitenkään oikein. Lähinnä vaan että kaikki ei aina oo niin mustavalkosta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan mikään ei koskaan ole mustavalkoista. Ja miksi vanhempien suomalaisten miesten, jotka menevät Aasiaan tai Venäjälle hakeakseen itselleen nuoremman vaimon, käytös on jotenkin hyväksyttävämpää? Ihan samaan tapaan hyvin suuri osa niistä naisista liehittelee siellä eurooppalaisia miehiä vaan päästäkseen Eurooppaan.

      Meidän miehet on tosiaan joutuneet aloittamaan kaiken ihan alusta, mikä ei ole helppoa! Ja vielä kaukana perheestään...

      Poista
  2. Niin,aika epätodennäköistä että olisit todellakin ainoa jolta numero on kysytty.
    Sad but true.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikäs siinä niin surullista on? Menneisyys meillä jokaisella on. Surullista, että sua harmittaa enemmän kun mua :)

      Poista
  3. Miten sun vanhemmat suhtautu siihen että seurustelet ulkomaalaisen kanssa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aluksi olivat ihmeissän, mutta ovat hyväksyneet asian ja olen ihan yhtä hyvissä väleissä kuin ennenkin :)

      Poista
  4. Musta tää oli tosi hyvä postaus :) Itsekin paljon reissanneena oon nähnyt kaikenlaista, mutta aitouden yleensä tietää vain itse. Musta on hienoa että jaat näit ajatuksia meidän kanssa, oon tosi iloinen sun ja Mouadhin puolesta että ootte löytäneet juuri toisenne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Juurikin näin, että ulkopuolelta on kenenkään paha tullaa arvostelemaan kun ei tiedä asioita niin kuin asianosaiset. Pätee ihan muuhunkin kun vain parisuhteeseen ;) Kiitos, musta on ihanaa kirjoittaa teille!

      Poista
  5. Otitpa tärkeän aiheen puheeksi :) Uskon että jokaisella joka alkaa ulkomaalaisen kanssa olemaan, on ehkä jonkunlaisia ennakkoluuloja kun sellaista sontaa media ja ihmiset suoltavat. Onhan toki niitäkin jotka käyttävät naista "ankkurina" että saisi oleskeluluvan Eurooppaan mutta lähtökohtaisesti on täysin ihmiskohtaista mitä miehellä on mielessään. Minusta nämä tällaiset "voiko turkkilaiseen/kurdilaiseen/tunisialaiseen/// mieheen luottaa"- tyyliset kysymykset on aika typeriä ja osoittaa että kysyjä ei ymmärrä ihmisten olevan yksilöitä. Käyhän niitä tapauksia joissa naista kusetetaan ihan 10-0 ja kaikki se menee täydestä, mutta neuvoisin tosiaan kaikkia oppimaan tuntemaan sen ihmisen ettei heti lankea vain suklaasilmiin, kyllä ne epäilyttävät merkit on syytä ottaa vakavasti jos sellaisia löytyy. Ei kukaan niin hyvin osaa jälkiään peittää, vain todella sinisilmäisiä naisia pystyy tuolla tavalla kusettamaan. Suurin osa tuntemistani ulkomaalaisista on ihan vakavassa mielessä naisen kanssa, mutta valitettavasti tiedän myös sellaisia tapauksia joissa toinen sai oleskeluluvan ja toinen särkyneen sydämen.

    Itselläni oli myös paljon ennakkoluuloja ja ero meinasi tulla kun mies ensimmäisen kerran kysyi minua vaimokseen. Ajattelin tietysti heti että oleskelulupaa ja seksiä tuo vain haluaa vaikka Suomessa oltiinkin. En tuolloin edes tiennyt mitään näistä oleskelulupa-asioista enkä tiennyt että miehelläni oli pysyvä oleskelulupa jo silloin kun tapasimme eli tarkemmin ajateltuna hänellä ei edes olisi ollut mitään motiivia pelata tunteillani. Aloin lämmetä ja luottaa vasta oltuamme puoli vuotta yhdessä, mutta olen onnellinen että kestin sen hämmentävän alkuajan kun pää oli ihan sekaisin kaikista ajatuksista ja tunteista. Meidän tapauksissa ainakin kannatti luottaa :) Kiva postaus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun on pitänyt kirjoittaa tätästä jo kauan. Oon vaan hautonut tätä mielessäni ja annoin pulssin laskeutua noitten muutamien älypäiden kysymysten jälkeen ;) Koskaanhan sitä ei voi täysin tietää kun miehen/naisen tapaa, että mitä siitä seuraa, mutta joskus on otettava riski ja katsottava homma loppuun saakka. Oon ihan samaamieltä, että kyllä sen hyväksikäyttämisen huomaa ja tajuaa, jos on yhtään lukenut ja kuullut niitä kauhutarinoita. Sehän on ihan idioottimaista jos näitä hyväksikäyttämisjuttuja ei miettisi ollenkaan. Ja mä ainakin oon niistä ihan suoraan puhunut Mouadhinkin kanssa. Voit olla varma, että sun mies ainakin oikeasti haluaa olla juuri sun kanssa, eikä papereiden<3

      Poista
  6. Ihailen niin sun rehellistä tapaa kirjoittaa omista mielipiteistä. Ihan huippu postaus jälleen kerran!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos <3 Olisi ollut vielä lisääkin kirjoitettavaa ja hiottavaa tekstissä, mutta oli jo niin myöhä :D

      Poista
  7. Moi. Kiva nähdä monikulttuurisia pareja ja tälläisiä blogeja. Herkistyin, kun seurasin teidän onneanne Matkaoppaissa. Itse olen naimisissa Irakin kurdin kanssa ja olen palannut muslimiksi. Haluaisiko miehesi että olisit muslimi? :)
    Itsekin olen joutunut kestämään arvostelua "monikulttuurinen suhde hajoaa todennäköisemmin kuin suomi-suomi suhde.". En itse ihan allekirjoittaisi tuota. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka, ihana kuulla, että herkistyit, olihan se aikamoinen hetki <3 Tottakai mieheni haluaisi, että olen muslimi. En vain paperilla vaan sydämessäni. Hän haluaa, että voidaan olla aina yhdessä, niin maanpäällä kuin kuoleman jälkeenkin. Tiedät varmasti mitä tarkoitan :) Miehini ei ole harjoittava muslimi, vaikka toivoisin todella paljon, että olisi. Tosin tällä hetkelläkin kuuntelee Koraania. Arvostelijoita riittää aina, mutta onneksi itse tiedämme mikä on suhteemme laita. Suhde hajoaa jos on hajotakseen, oli siinä suomalaisia tai suomalainen ja muun maalainen. Kiitos kommentistasi sisko<3

      Poista
    2. InshAllah joku päivä miehestäsi tulee vahvempi uskossaan. Itse aina kannustan kurdimiestäni olemaan vahvempi muslimi ja siitä on ollut paljon apua. Minun mielestä ei missään nimessä saisi painostaa toista ihmistä uskon asioissa. Koraanin kuunteleminen/lukeminen tuo kyllä niin rauhaisan olon. :)

      Poista
    3. Niin mäkin toivon, koska huomaan siinä huomattavan eron silloin kun harjoittaa uskontoaan. Mäkin koitan sitä kannustaa, mutta itsehän jokainen sen päätöksen loppujen lopuksi tekee. Oot oikeassa painostaminen ei ole hyvä juttu :)

      Poista
  8. Hah Todellakin meillähän on presidentti joka näyttää hyvää esimerkkiä ikäeroista :) onko sitä kukaan kyseenalaistanut....?
    Mutta todellakin on myös se toinenpuoli ja valitettavasti en arvostele ketään mutta vaikea uskoa kun 2vko. sitten suomalainen nainen vihittiin 38v nuoremman miehen kanssa tunisiassa niin valitettavasti minä vaan en jaksa uskoa että joku haluaa vaimokseen isoäitinsä nimittäin siltä se näytti :) Vahingossa törmäsin "kioskilla/kaupassa" surullista ja totta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, mut sehän on yleensä ihan ok ja hyväksyttävämpää, jos mies on vanhempi.... ja hei kun ne on molemmat suomalaisia ;) Niin kyllähän se hieman ajatuksia herättää kun tommoista näkee ja varmasti ei ole todellakaan helppoa saada miestä Suomeen jos se on tarkoitus...

      Poista
    2. Minäpä tunnen suomi-tunisia parin missä mies on 33 vuotta vaimoaan nuorempi ja ovat olleet onnellisesti naimisissa 12 vuotta. Mies on aikoja sitten jo saanut Suomen kansalaisuudenkin, käy töissä, osti omilla rahoillaan heille asunnon ja matkustelevat ympäri maailmaa monta kertaa vuodessa. Moni heitä vuosien aikaan on epäillyt mutta mies on tosissaan eikä katsele nuorempien perään. Mies on harjoittava muslimi ja ottaa uskonnon vakavasti. Ei ollenkaan surullista vaan oikeaa rakkautta.

      Poista
  9. Mä en todellakaan ole ollut eka ulkomaalainen jonka kanssa mies on ollut, mutta olen ollut eka, jonka kanssa hän oikeasti ajatteli tulevaisuutta ja esitteli perheelleen. Se tieto riitti mulle. Ja mitäs hiivatin väliä menneisyydellä tosiaan on.

    Olen saanut niin fiksuja ihmisiä ympärilleni että ei kukaan ainakaan ääneen esittänyt naurettavia epäilyksiään suhteemme laadusta :)

    Suomeen muuttaminen on ollut helkkarin vaikea projekti. Eikä täällä todella mitään helppoa ole näin monen vuoden jälkeenkään.

    Olen kyllä monesti miettinyt että olis helpompi asua Tunisisssa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, oon ihan samaa mieltä sun kanssa! Jokaisella meillä on menneisyys mutta tiedän ainakin joissain asioissa olevani se ensimmäinen ja ainoa <3 Suomessa ei ole helppoa ei! Niin jossain asioissa kun miettii, voisi olla helpompaa Tunisiassa, mutta kyllä sielläkin omat ongelmansa tulevat. Ja jos on lapsia niin en tiedä onko se parempi paikka niitä kasvattaa..

      Poista
    2. Riippuu siitä millaiset arvot kasvattajana omaa. Minä päädyin kasvattamaan lapseni Tunisiassa enkä ole hetkeäkään katunut. Erityisesti aina Suomessa käydessä eron huomaa radikaalisti lasten ja nuorten välillä.

      Poista
    3. Olet oikeassa Mizyena, riippuu ihan siitä millaisessa ympäristössä haluaa lasten kasvavan ja nimenomaan niistä arvoista. Ei se tarkoita sitä, että jommassa kummassa lapsi olisi onnellisempi tai jäisi jostain paitsi. Molemmissa maissa on hyvät ja huonot puolensa, niin aikuiselle kuin lapsellekin.

      Poista
    4. Mäkin olen kyllä eroja huomannut mutta tyskin oma kasvatustyyli kauheesti muuttuisi vaikka olisi eri maassa. Ne omat tavat on niin syvällä :)

      Tuosta ikäerosta. Ei meitä suomalaisia kannata minään uhreina pitää. Päinvastoin. Tunnen hyvinkin usean tapauksen jossa ns puuma on jättänyt tämän nuoremman ulkomaalaisen. Mies olisi halunnut jatkaa suhdetta mutta nainen oli saanut tarpeekseen :) ja miehen halu ei ollut mistään papereista kii..

      Poista
    5. Ei oma kasvatuttyyli varmaan muuttuisi, mutta lapsiin vaikuttaa myös ympäristö jossa he kasvavat. Ei pelkät vanhempien arvot muokkaa lasta, vaan lapsi oppii ja näkee asioita myös kodin ulkopuolella. Jep, koskaan ei voi tietää kenenkään suhteen laatua, eikä siksi pitäisikään arvostella ketään jota ei tunne. SItä vaan huomaa itsekin olevansa ennakkoluuloinen kun näkee vanhemman naisen nuoren ulkomaalaisen pojan kanssa.

      Poista
  10. Usein se totuus tulee vasta vuosien jälkeen näissä suhteissa ilmi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kuin varmasti monissa muissakin suhteissa vuosin jälkeen voi paljastua vaikka mitä juttuja...

      Poista
  11. Laura! Yks kysymys: otteko vielä Riiksonin ja Janskun kans yhtä hyvät ystävät kuin aiemmin?
    Jos yhteydenpitonne ja ystävyytenne ovat muuttuneet Mouadhin myötä joko hyvällä tai huonolla tavalla, niin miksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ööööööö, onpas hassu kysymys :D Mutta ollaan edelleen yhteyksissä ja hyviä ystäviä. Tottakai monta juttua on muuttunut, koska ei enää asuta samalla paikkakunnalla eikä meidän poikaystävät ole enää bestiksiä :D Mutta en usko Mouadhin olevan mikään syy mihinkään. Me vaan asutaan eri paikkakunnilla ja kaikilla on omat juttunsa. Riiksoni itseasiassa oli meillä viime vkl <3

      Poista
  12. Anonyymi25. maaliskuuta 2014 10.13

    Miten sun vanhemmat suhtautu siihen että seurustelet ulkomaalaisen kanssa?

    Viitaten yllä olevaan kommenttiin, seurustelu ja tässä tapauksessa kyseessä oleva avioliitto ovat "hieman" eri asioita, jo ihan juridisessakin mielessä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep niinhän ne on. Mutta ano ehkä meinas että kun aloitettiin seurustelu ja aikaa ennen naimisiinmenoa :)

      Poista
  13. Tässä yksi "vanha nainen" joka on onnellisesti naimisissa nuoremman tunisialaisen miehen kanssa. Kai meissä vanhoissa naisissa on jotain positiivista elämänkokemuksen tuomaa, ja helpottaa yhteiselämää monikulttuuriliitossakin, Jokaisella on erilainen menneisyys jonka mukaan arvotamme asiat elämässä, ei kukaan ulkopuolinen voi sitä arvostella.
    Huvittavia tilanteita on tullut eteen, onpa nuori nainen kerran kysynyt että olenko mieheni tulkki, pettymys oli kai suuri kun kerroin, meillä on sama sukunimi.

    Dokumentissa oli ilmeisesti etsitty kaikkein surullisimmat tapaukset, että saadaan kieleteinen kuva muslimimiehen kanssa avioitumisesta. Tuttavapiirissä on monta liittoa, miehet maahanmuuttajia ja sanoisinpa että ne on vaimot, jotka aiheuttaa ongelmia, elävät kuin olisivat ottaneet lemmikin, muslimimies on nimenomaan mies.

    Helppoa se ei koskaan ole, käytännön asiat jo aiheuttavat niin paljon työtä ja stressiä, oli sitä ikäeroa tai ei, mutta ei ole vaihtoehtoa,jos ihminen on oikea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ehdottomasti samaa mieltä, että ketään ei saa tuomita. Kukaan muu ei tunne teidän suhdetta kuin sinä ja miehesi. Ihan mahtava kuulla, että teidän kaltaisianne pareja on :) Harmittavaa, että olet joutunut kokemaan ennakkoluuloja, ei varmasti ole helppoa ollut! Dokumentti ei munkaan mielestä ihan koko totuutta kertonut, koska onhan niitä onnellisiakin loppuja ja olihan se aika kärjistetysti tehty. Kiitos asiallisesta kommentistasi :)

      Poista
  14. Oletko ajatellut muslimiksi palaamista? Uskotko Jeesuksen ristinsovitukseen vai enemmän, kuten miehesi?
    Mitkä syyt estävät/puoltavat palaamistasi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on aika henkilökohtainen kysymys ja valitettavasti en pysty/osaa tähän vastata tällä hetkellä. Uskon eniten Jumalaan ja se on minulle tällä hetkellä tärkeintä. Tulevaisuudesta en tiedä. Ehkä jossain vaiheessa pystyn kirjoittamaan tästä :)

      Poista
  15. Oon seurannut blogiasi jo jonkun aikaa ja siitä oli suuri lohtu niinä aikoina kun olin itse vielä kaukosuhteessa :) Monet kaverit oli suhdetta vastaan ja hokivat koko ajan, että siellä se nyt sinua pettää... Nykyään asumme onnellisesti yhdessä Madridissa ja myös ystäväpiirini on hyväksynyt mieheni. Blogisi loi toivoa ainaisten negatiivisten kommenttien sijaan ja kyllä kannatti riutua kaukosuhteessa, on nimittäin sen verran onnellinen elämäntilanne tällä hetkellä.

    Ihanaa kevättä teille molemmille! <3

    VastaaPoista
  16. Hei Laura! Mukava lukea, että näyttää pyyhkivän hyvin ja kivoja juttuja tulevaisuudessa tiedossa. Tämä oli hyvä postaus ja jäin itsekin mietiskelemään syntyjä syviä ja tulipa mieleen itsekin ulkomaalaisten kanssa seurusteltuani, että oletko huomannut että tällasissa kahen kansalaisuuden suhteissa, kun ei ole yhteistä kieltä (vaikka toki kummatkin loistavasti englantia puhuttekin), mitä kumpikin täysin ymmärtäisi, niin helposti annetaan anteeksi paljon asioita, mitkä normi suomi-suomi-suhteissa saattaisi aiheuttaa isonkin konfliktin, jopa ajan myötä eron. Tavallaan laitetaan myös paljon kulttuurin piikkiin. Enkä tarkoita tätä nyt huonoja asiana, sillä vanhanaikaisena ajattelen että nykyään lyödään liian helposti hanskat tiskiin ja erotaan... Tällästä tänään kuumeisesti pohdiskelin :D. -J

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi :)