If I die tomorrow....

Oon niitä ihmisiä jotka itkee AINA katsoessaan leffaa. Ikinä en oo kuitenkaan itkenyt koko leffaa alusta loppuun. Eilen tuli koettua tämäkin. Itkin 1h 45 minuuttia, ihan kokoajan. Katoin leffan nimeltään Sisareni Puolesta (My sister`s keeper). Suosittelen erittäin lämpimästi, ei mikään iloiseksi ja onnelliseksi tekevä leffa, mut laittaa ajattelemaan. Toisaalta siinä mielessä voi tulla onnelliseksi ja iloiseksi, että tajuaa miten hyvin loppujen lopuksi omat asiat ovat. Syöpä on kamala asia ja sitä on ihan liikaa nykypäivänä. Ei oo mikään salaisuus, et Mouadh polttaa ja eilen kun katottiin tätä leffaa, niin koitin saada sen päähän, et tajuatko, et tää voi tapahtua sullekin?! Mun mummu kuoli viime jouluna syöpään ja se ei ollut mitään iloista katseltavaa. En tiedä mitä tekisin jos oma mies sairastuis ja sitä joutuisi vierestä seuraamaan. Saatikka sitten oma lapsi, niinkuin kyseisessä leffassa. Oli pakko jakaa tää teidän kanssa, koska muhun kyseinen leffa teki niin syvän vaikutuksen, et lopetan turhan valittamisen ja oman elämän märehtimisen tähän paikkaan ja olen onnellinen joka ikisestä päivästä jonka saan elää suhkot terveenä (oon taas kamalassa flunssassa...) mun rakkaiden läheisten ympärillä. Eläkää jokainen päivä niin kuin se olisi viimeinen <3>
Ps. Kyseisen leffan voi mun tietääkseni katsoa kokonaan You Tubesta.. En tiedä onko sitä saatavilla Suomesta DVDnä. Kuitenkin aika "vanha" leffa....

Pps. Kyseinen leffa perustuu Jodi Picoultin saman nimiseen kirjaan. Löysin muitakin mielenkiintoisia kirjoja kyseiseltä naiselta.. Tiedän mitä alan lukemaan Suomessa! Siis niitten koulukirjojen lisäksi.... Tässä vielä linkki suomennettuun kirja tuotantoon : http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=428&action=kirjailija