If I could I would pull it up and rewind To the time when it was just me and you Oh how we were inseparable

Tässä tulee nyt vielä pläjäys joitain kuvia Tunisiasta, joita en pystynyt postaamaan silloin vikana iltana. Silloin kun mulla todettiin anemia, niin Mouadh alkoi tuoda kotiin kaikenlaisia ruokia, joissa on paljon rautaa ja muitakin vitamiineja. Meidän joka iltaiseksi iltapalaksi tulivat granaattiomenat! En ollut koskaan maistanut niitä, mutta niistä tuli nyt mun lemppareita! Eli hedelmä puolitetaan ja kaavitaan lusikalla tuo kaikki hedelmä liha kulhoon, sen jälkeen huuhdellaan vedellä ja laitetaan ruusuvettä! Ja sitte vaan lusikoidaan suu täyteen! Nyt taitaa olla granaattiomena kausi, joten Suomestakin saa niitä kohtuu hintaan. Ainakin S-marketista....

Mun mussukat nukkuvat aina meidän jaloissa. Babystä on pallien leikkaamisen jälkeen tullut ihanan rauhallinen kotikissa! Se vaan nukkuu ja kiehnaa.

Teetin hotellilla hopeisen nimi korrun, jossa lukee Mouadh. Tosin toi oli kirjoitettu väärin, joten jouduin viemään sen korjaukseen ja saan sen vasta nyt ku meen takasin.

Mulla on niin ikävä Babyä ja Rockyä. Ja meidän arkea ja sitä kuinka ne aamulla seuraavat mua vessaan ja joka paikkaan! Vieläkään ei olla saatu Babyn uuden verikokeen tuloksia, koska muslimit viettivät tänä viikonloppuna Aid juhlaa, joten kukaan ei ole töissä. Toivottavasti ensi viikolla saadaan positiivinen tulos. Sitten vain odotellaan tammikuuta ja haetaan rakas Baby boy Suomeen!

Mun "bussipysäkki" eli kuva meidän pääkadulta, missä aina odottelin kyytiä töihin.

Joskus kun sitten matkustetaan Mouadhin kanssa yhdessä lomalle Tunisiaan, niin haluan mennä lautalla Tunisista Maltalle. Kattelin jo hintoja yms, nii 74e yhteen suuntaan, riippuu tietty varmaan ajankohdasta...

Mulla on myöskin ikävä meidän työautoa.... Joka oli ihan uusi ja sillä oli ajettu ehkä 600km.

Vikana iltana käytiin kävelyllä ja nautittiin ihanasta auringonlaskusta. Lisäksi saatiin pieni välikohtaus aikaan kahvilassa kun Rockyn hihna meni poikki ja se lähti juoksemaan ympäriinsä ihan innoissaan... Mä vaan hautasin pään käsiin ja pidin silmiä kiinni ja kuuntelin kauhulla millon kaatuu pöytä. Onneksi ei kaatunut mitään eikä kukaan hullu tunisialainen koiran vihaaja saanut paniikkikohtausta... :D Saatiin Rocky kiinni ja paettiin paikalta...

Mun ihana serkku teki mulle kynnet! Nää on sen ekat geelikynnet ja oon hirmu tyytyväinen!

Oon käynyt nyt pari kertaa mun asunnon varastolla ja se on mun pahin painajainen... Kaikki on jätesäkeissä ja komero tungettu täyteen ja ovi vetästy äkkiä kiinni. Mulla ei myöskään ole talvitakkia tällä hetkellä, joten on ihan pikkusen kylmä aina :D Mut ei siitä vaan tuu mitään alkaa kaivelemaan sitä tuolta. Torstaina meen mun vanhaan työpaikkaan tekemään vuoron ja sen jälkeen pääsen muuttamaan ja nukkumaan ekan yön omassa kodissa! Eli pääsen sinne yhdeksi yöksi nukkumaan ja kerkeen perjantai päivän purkaa kamoja vähän ennen kun pääsen suuntaamaan ilta/yö lennolla takaisin Tunisiaan!

Oon päässyt aloittamaan työt kaupassa ja tykkään kovasti. Tosin mulle tuli toinenkin työtarjous ja kovasti mietin, että mitä tässä nyt sitten oikein tekisi... Mouadhille oon jo löytänyt yhden koulu vaihtoehdon, jossa se pääsisi aloittamaan melkein heti kun saapuu Suomeen. Ainut asia mikä saa mut tällä hetkellä hulluuden partaalle, on pelko siitä, että Rockyn paperit eivät olekaan kunnossa. Oon tarkistanut kaiken sataan kertaan, mut sitä mä en vaan kestäis jos se lähetettäis takaisin tai pahimmassa tapauksessa lopetettais. Silloin se olis mun vika. Mut muuten kaikki hyvin ja oon onnellinen ja innoissani! Kova ikävä Tunisiaan ja Mouadhia ja mun vauvoja!