Tervetuloa Tunisiaan! Welcome to Tunisia! مرحبا بكم في تونس!

Ei nyt vielä tänään saada aikaiseksti tuota videopostausta, niin ajattelin kirjoitella teille oppaantyöstä kun siitä tuli muutamia kysymyksiä. Mulla tosiaan kävi mieletön tuuri sen suhteen. Tunisiaanhan ei oltu tehty matkoja ollenkaan vallankumouksen jälkeen (paitsi Detur talvikautta), joten ekana otin yhteyttä Deturiin. Sieltä tuli viesti, että tälle hetkellä ei tarvita. Mun parhaan ystävän kaveri oli ollut aikaisemmin oppaana Tunisiassa ennen vallankumousta ja mun ystävä kyseli häneltä asiasta ja sain hänen kauttaan sähköpostiosoitteen Ruotsin,Tanskan ja Norjan Tui Nordicin Tunisian kohdepäällikölle. Laitoin hänelle mailia, että olen muuttamassa kesällä Tunisiaan ja olisiko heillä mitään tarvetta minulle. Laitoin mukaan cvn ja perus lätinää :D Hän vastasi, että kun tulet seuraavan kerran Tunisiaan niin soita ja nähdään. Soittelin hänelle helmi-maaliskuun vaihteessa (silloin kun mentiin kihloihin) ja tapasimme. Juteltiin jonkun aikaa ja sain kuulla, että Finnmatkat ovat ehkä avaamassa lyhyen kesäkauden Tunisiaan ja hän voisi suositella minua Suomeen henkilöstöpäällikölle. Lupasin laittaa mailia ja sitten mailailtiinkin jonkun aikaa ja sain Suomesta mailia Finnmatkoilta, että teeppäs tämä testi ja sitten sovittiin haastatelu aika. Kävin haastattelussa ja siinä vaiheessa mikään ei ollut varmaa, eli alkaako kausi Tunisiassa ja tarvitaanko sinne oppaita, koska Blue Academy oli jo käynnissä ja heillä oli laskettu oppaita olevan tarpeeksi. He lupasivat olla yhteydessä jos minua tarvittaisiin edes osa-aikaiseksi.

Mun synttäripäivänä 24.06 kävin lukemassa mailin ja mua odotti siellä viesti Finnmatkoilta, että soita heti kun voit vaikka on juhannus. Soitin Suomeen ja sain kuulla, että he tarvitsevat minua oppaaksi elo-lokakuuksi jos haluan. Suostuin heti ja tanssin voitontanssia ja kiljuin riemusta! Menin seuraavalla viikolla käymään toimistolla hakemassa vaatteet ja sovittiin milloin alan perehtymään ruotsalaisten mukana hommaan. Siitä se sitten lähti! Koska en ollut käynyt Blue Academyä niin mä olin enemmikseen toimistolla ja en pitänyt mitään retkiä. Tai ainakin luulen, että tämä oli se syy. Perehdykseen kuuluu kaikkiin meidän retkiin tutustuminen ja siellä tehtiin kovasti muistiinpanoja, koska asiakkaat voisivat kysyä mitä tahansa. Varailin retkiä asiakkaille ja joskus muut oppaat saattoivat soittaa mulle, että katsotko netistä tämän asian yms. Loppu vaiheessa kävin hotellikäynneillä, mutta enimmäkseen vastasin sähköposteistä ja toimiston asioita. Mulla oli "oma bussi" eli kun asiakkaita tuli Tunisiaan ja lähti Tunisiasta niin meikä otti vastaan ja höpötteli bussissa.

Sidi Bou Said

Sidi Bou Said

Carthago

El Djem

Star wars kylä

Sahara

Luotto menipeli

Mä rakastin oppaan työtä ja musta se sopi mulle hyvin. Ihan kaikkeahan mä en päässyt tekemään, joten mulla ei ole täydellistä kokonaiskuvaa hommasta. Töitä tehtiin 5,5 päivää viikossa mikä tarkoitti sitä että yksi kokonainen vapaapäivä ja yksi puolikas, joko aamusta tai illasta. Välillä todella pitkiä päiviä esim. keskiviikkoisin kun meillä oli lennot niin lähdin aamulla ennen kuutta kotoa, mulla oli parin tunnin tauko päivällä ja menin takasin toimistolle kolmeksi tai neljäksi ja olin kasiin saakka töissä. Välillä jos jotain sattui ja jouduin lähtemään jonnekin, niin päivä saattoi venyä. Eli ei mistään helposta ja lekottelu duunsta ole kyse!

Parasta oli asikkaiden tapaaminen. Mä rakastan ihmisiä. Oon sen verran huomionhakuinen, että musta oli ihanaa kun ihmiset kuuntelivat mua bussissa, kyselivät multa paikkoja minne mennä syömään, ostoksille tai kävelylle. Tunisian on todella mielipiteitä jakava maa, joko sitä rakastaa tai sitä vihaa. Kaikki ei voi tykätä kaikesta ja tottakai tuntui pahalta jos kuuli, että joku ei ollut nauttinut lomastaan tai oli pettynyt. Onneksi niitä oli hyvin vähän. Suomalaisille monesti riittää se aurinko :)

Pauligin kynä kulki mukana edellisestä työpaikasta :D Olin aika neuroottinen sen suhteen, pelkäsin kokoajan et se menee hukkaan.

Huomasiin myös kuinka erilaisia me pohjoismaalaiset ollaan, vaikka samoja geenejä onkin. Suomalaiset harvoin valittavat ja jos valittavat niin jäljestä päin sähköpostilla. Tanskalaiset ovat todella vaativia ja helposti valittamassa ihan päinnaamaa. Norjalaiset ovat leppoisia ja nauravaisia. Ruotsalaiset voivat olla näitä kaikkia samaan aikaan, mutta heitä on helppo lähestyä ja miellyttää.

Vapaapäivinä olin tietenkin appiukon hoivissa Tour Khalef hotellin altaalla.

Finnmatkoista työnatajana mulla ei ole kuin hyvää sanottavaa! Palkka riippuu aina työvuosista,kohteesta (korkeammat elinkustannukset = isompi palkka), retkistä ja päivistyksistä. Tunisiassa on halpaa elää ja mulla oli eka vuosi oppaana, joten mun palkka oli pienin, mutta kyllä sillä hyvin eli. Varsinkin kun sain palkkaan vielä meidän vuokran. Lisäksi työkengät kustannettiin ja jotain "virkistysrahaa" sai myös, jonka sai käyttää kuntosaliin tai hierontaan yms. Muista matkatoimistoista en tiedä ja en tiedä riippuvatko nuo "lisäedut" kohteista. Mä olisin voinut hakea jonnekin toiseen kohteeseen Tunisiasta ja varmaan olisinkin hakenut jos tilanne olisi ollut vähän eri :D Tapasin aivan mahtavia tyyppejä ja sain tehdä ihanaa työtä! Tuskin olisin mun nykyiseen duuniin päässyt, jos en olisi ollut oppaana. Mun oppaan palkkaa ja tän hetkistä palkkaa ei voi vertailla sitten ollenkaan :D Tottakai täällä se on suurempi kun oppaana ja varsinkin oppaana Tunisiassa. Ainut yhteinen asia on, että mun pomot on ruotsalaisia ja Ruotsissa.

Parasta kahvia 

Noin ylipäätään niin Tunisiassa on halpaa elää (riippuu tietenkin alueesta ja kaupungista). Me asuttiin n.8km Soussen keskustasta Kantaouin ja Chatt Mariemin rajalla 400m rannasta. Meidän asunto oli kalustettu 3 huonetta varmaan 60neliöö ja piha, vuokra tais olla 350tnd eli n.175e plus sähkö ja vesi. Aikaisemmin asuttiin Soussen keskustassa ihan uudessa kerrostalossa 2 huonetta (ehkä 30 neliöö) ja parveke ja vuokra taisi olla 450 tnd eli n.225e. Eli eroja kyllä on! Ruoka on halpaa verrattuna Suomeen, mutta tietyt tuotteet on kalliita esim. juusto ja kaikki tuontituoteet muutenkin. Tällä hetkellä Tunisiassa säännöstellään jauhoja, munia ja voita eli kaupassa ei välttis ole saatavilla ihan peruselintarvikkeita.

Kaiser hotellissa asiakkaita tapaamassa

Mulla oli ainakin oppaan työstä aika ruusuinen kuva. Se kyllä karisi aika nopeasti kun päivistä tuli pitkiä ja niitä hankalia asiakkaita. Mun mielestä vain tietyn tyyppiset ihmiset pystyvät tuohon työhön. Pitää olla tietynlainen positiivinen elämänasenne, ei saa liikaa ottaa stressiä, mutta pitää olla huolellinen ja tarkka. Oppaan täytyy olla empaattinen, mutta ei saa ottaa asioita henkilökohtaisesti. Täytyy olla helpostilähetyttävä ihminen, osa lukea ihmisiä, tulla toimeen (eli  keksiä juttua) ihan kaikenlaisten ihmisten kanssa (oli sitten 80.v mummo Rovaniemeltä tai 15.v teinipoika Stadist), hyvä itsetunto, osata myöntää olevansa väärässä, osata pyytää apua tarvittaessa ja rakastaa ihmisiä. Tiettyjä näyttelijän taitoja vaaditaan, kovaa ääntä ja pientä itserakkautta myös :D Nää jutut kyllä vois päteä moneen muuhunkin työhön.. hahhah :D Jos tulee  vielä kysymyksiä oppaan työstä niin kysykää ihmeessä, mutta muistakaa, että mun kokemus on aika suppea n. 2.5 kuukauden kokemus yhdestä maasta, jonka tunsin jo tuossa vaiheessa melko hyvin. Normaalistihan kohdetta vaihdetaan 2 kertaa vuodessa, semmoiseen paikkaan missä et välttämättä ole koskaan käynyt ja oppaan täytyy viikossa tai kahdessa oppia tuntemaan kyseisen kohteen historia, retket, paikat, hotellit ja muodostaa päähänsä kartta paikasta. Ei oo helppoo hommaa ei!