Kuka mää oon Mistä mää oon Mihin mää oon menossa

En ole tullut ajatelleeksi, että tätä blogia alkaisi lukea joku muukin kuin perheeni ja ystäväni. Mutta nyt kun kommentteja ja kysymyksiä on tullut (KIITOS NIISTÄ!!), niin ajattelin, että voisin tehdä esittelyn itsestäni.

Synnyin 24.6.1989 Seinäjoella. Ja olin varmasti maailman suloisin vauva astmani ja korvakierteeni kanssa...

weheartit

Asuin Seinäjoella yhdeksän vuotiaaksi ja sitten muutin äitin kanssa Karstulaan. Karstula on Keski-Suomessa 5000 ihmisen kunta. Eli muutin ihan korpeen! Silloin vihasin koko paikkaa, mutta vuosien jälkeen olen oppinut arvostamaan millaisen lapsuuden ja nuoruuden sain siellä elää. Ennen kaikkea en olisi tämä ihminen joka nyt tänä päivänä olen. En olisi tavannut 12-vuotiaana yläasteelle tutusmispäivänä Janskua, en olisi ollut montaa vuotta harrastelijateatterissa ja saanut tätä itsevarmuutta ja kykyä olla se kuka olen, en olisi päässyt pitämään 4H-kerhoa jossa tutuistuin ihaniin nuoriin ja huomasin, että rakastan leipomista ja nuorten kanssa touhuamista, en olisi aloittanut kuntosalilla käyntiä ja rakastunut liikunnan tuomaan fiilikseen (tosin uskottelen itselleni, että musta olis Seinäjoella tullut huippu taitoluistelija...), en olisi saanut pikkuveljeä joka on maailman raivostuttavin, mutta samalla niin rakas, en olisi saanut käydä kouluani niin kannustavassa ilmapiirissä jossa opettajat OIKEASTI tuntevat oppilaansa, koko kouluyhteisö ja meidän luokka oli mahtava, en olisi tutustunut Janskun kautta Riikkaan ja viettänyt elämäni parhaimman vuoden yökyläillen ja ajellen kylänlenkkiä, en olisi hakannut päätäni seinään miessuhteissa! Elämä on sattumien summa, ei voi muuta sanoa.

Teini-ikäsenä hengailin kavereitten kanssa isossa porukassa ja vaihdoin poikaystävää joka toinen kuukausi... :D Mulla oli myös kauhee angstivaihe.... Jolloin mun tukka koki aika kovia ja äiti myös. Muistan aina kun tulin kampaajalta kotiin ja mun tukka oli vedetty värinpoistolla ihan valkoseks ja latvat oli värjätty pinkiksi.. Äitin eka reaktio oli:"Tuo tukka kyllä värjätään sitten rippijuhliin" .

Teini Laura!!

16.vuotiaana alkoi mun eka pitkä suhde. Poika oli mua vähän vanhempi ja mun ensirakkaus, jota olin tuijotellut seiskaluokalta asti. Oltiin parisen vuotta yhdessä ja suhteeseen mahtui vaikka mitä!

Täytin 18.vuotta, niin mun parhaat ystävät järkkäs mulle ylläri synttärit ja oltiin koko juhannus mökillä! Se oli parasta <3

Legendaarinen juhannus Kalajoella vuonna 2008.. Oltiin Riikan kanssa ku paita ja peppu koko abivuosi. Sen huomasi myös vaatteista....

Suurinta huvia oli lähteä nuorisoseurantaloille kuuntelemaan bändejä! Tosin niille piti aina ajaa satoja kilometrejä...

Olisin halunnut mennä ilmaisutaidonlukioon ja hinku pois Karstulasta oli KOVA. Hain Seinäjoelle lukioon, koska se oli ainut paikka minne mun mamma olis mut päästänyt. Pääsin sisään, mutta en kuitenkaan mennyt. Jäin Karstulaan ja eka lukio vuosi oli elämäni hirvein! Poikaystävä meni armeijaan ja kaikki kaverit muille paikkakunnille. Tuntui, että oon ihan yksin. En muista tuosta vuodesta paljoakaan, mutta se oli synkin ja samalla kasvattavin vuosi mun tämän astisen elämän aikana. Erosin ekasta pitkästä suhteestakin.

Kaksi viimeistä lukio vuotta olivatkin sitten unohtumattomia! Sain uusia ystäviä ja löysin yhden sielunkumppanin (joo sinä Mervi) ja vanhojentanssit, luokkaretki, sekoilut Riikan kanssa ja kaikki bileet lukiokavereitten kanssa. Viimeisenä vuonna aloin seurustelemaan uudelleen ja siitä syntyi toinen pitkä suhteeni. Halusin lukion jälkeen kuitenkin muualle kuin Jyväskylään opiskelemaan, vaikka moni sitä ihmetteli, että miksi en vaan jää lähelle kouluun ja voin olla poikaystäväni kanssa. Päätin, että yksikään mies ei enää estä minua toteuttamasta unelmaani (lukio aikana en lähtenyt vaihto-oppilaaksi poikaystäväni takia) ja hain kouluun Helsinkiin. Kirjoitusten jälkeen olin kuitenkin niin lopussa, että en jaksanut lukea pääsykokeisiin (vaikka yritettiin Riikan kanssa yhdessäkin.. ei onnistunu, pelattiin päivä "etsi kuvasta virhe"-peliä...). No pääsin sitten kuitenkin Helsinkiin Haaga-Heliaan opiskelemaan restonomiksi. Ja olihan sinne mentävä kun kerran pääsi.. Jo ekan vuoden jälkeen mietin kuitenkin, että ei tää on se mun juttu. Mutta, koska olin jo alottanu, nii en sitte voinu antaa periksi ja jättää kesken. Kuitenkin tälläkin kaikella oli tarkoituksensa, koska oon tavannu ihan mielettömiä tyttöjä ja saanut elinikäisiä ystäviä! Olin kaukosuhteessa ja kesäksi menin aika Keski-Suomeen. No, jossain vaiheessa kaikki meni metsään ja erottiin.

Eka Helsingin koti! Jossain vaiheessa leikkasin myös lyhyen tukan. Heti kotiin päästyäni tosin päätin,että täytyypä ottaa pidennykset...

2010 keväällä siis tapasin Mouadhin ja päätin mennä tekemään harjoitteluni Tunisiaan syksyllä 2010. Ei menny ihan ku leffoissa, ja tulin kuukauden päästä takas ja "erottiin". Muutin koulun asuntolaan ja siellä sitten elelin kommuunissa (likasessa sellasessa). Menin ekaa kertaa opiskeluaikana töihin ja voi että oli rankkaa elämä! Ei vaiskaa tykkäsin tosi paljon mun töistä ja mulla oli ihania työkavereita. Yleninki melko nopeesti kahvilassa vuoropäälliköksi. 2011 oli eka kesä Helsingissä ja odotin siltä paljon, mutta loppujen lopuksi se oli aika työntäyteinen ja olin tosi väsynyt kokoajan. Kesän pelasti kuitenkin luokkaretki Barcelonaan ja Kosin matka Mervin kanssa <3

Asuntolassa keväällä 2011.

Barcelona voitti ööööö jonku jalkapallo jutun... :D

Syyskuu Kos 2011

Syksyllä Mervi muuttikin mun luo mun 25 neliön yksiöön ja voi kun meillä oli niin hauskaa <3 Sitten alettiinkin Mouadhin kanssa taas jutella ja varasin lennot jouluksi ja lopun te jo tiedättekin....

Maailman rakkaimmat vauvat <3 Toisella oli maailman pahin silmätulehdus ja toisella Parvo-virus ja niin ne vaan selvis!

 Tulevaisuudesta sen verran, että nyt on paperisota avioliiton rekisteröintiä varten Suomessa käynnissä ja toivon mukaan kesäkuun loppuun mennessä tai heinäkuun alussa oltais naimisissa Suomessakin ja sitten vaan viisumipaperit vetämään ja FINLAND HERE WE COME! Rockyn ja Babyn kanssa on vielä vähän ongelmia, mutta pakko ne mussukat on pian saada mukaan. Tulee nyt jo itku kurkkuun kun mietin, et mun täytyy jättää ne tänne pariksi kuukaudeksi hoitoon. Sitten mä meen töihin jonnekin toooosi kivaan paikkaan josta saan hiirrrveesti rahaa (mun unissa ainakin) ja Mouadh menee kouluun. Mäkin haluan hakea ensi keväänä kouluun (kotitaloudenopeksi tai jotain liikuntajuttua) ja sitten ensi kesänä on Suomen häät ja toivottavasti oltais saatu säästettyä rahaa, niin että voitais päästä häämatkallekin! <3

P.s. Mouadh alottaa huomenna työt samassa hotellissa, jossa olin tekemässä mun työharjottelua täällä... Kohtalon ivaa... :D

Tässä vielä teille päivän naurut..... :D:D:D:D:D:D