perjantai 17. elokuuta 2012

You can do the math a thousand ways but you can't erase the facts That others come and others go but you always come back

Taas on viikko hurahtanut niin nopeasti ohi. Uudet suomalaiset saatiin taas keskiviikkona tänne ja voi että mä niin rakastan olla siellä lentokentällä!!! Mutta tässä kuitenkin vielä kuvia ja meininkejä mitä tein tiistaina kun mulla oli vapaapäivä. Oli tosi kipeä olo, mutta pakotin itteni tekemään kaikkea, koska vapaata ei tosiaan ole kuin se yksi päivä joka viikko.
Aamulla heti lähdin Hammam-Sousseen ballediaan (kunnantoimisto, jossa myös mentiin naimisiin) hakemaan leimoja vuokrasopimuksen kahteen kopioon. Täällä pitää aina kopiot laillistaa... Oli tosi kivaa odotella 50 ihmisen kanssa, joilla on numerolappu, mutta kukaan ei niitä käytä vaan kaikki vaan tunkee....

Sitten suuntasinkin hotellille ottamaan aurinkoa! Ei ollu ehkä paras idea, koska olin kipeä ja oli ihan sika kuuma niin hiki virtas ku suihkussa... Mut kauneuden vuoksi on kärsittävä...

Luen tällä hetkellä kahta kirjaa. Toinen on englanniksi ja kertoo tytöstä joka kidnapattiin Italiaan huoraksi. Ja toisen äiti jätti mulle ja se kertoo raskaana olevista naisista. Kiitos tuon kirjan nään kokoajan unta,että oon raskaana ja mietin nimiä meidän tuleville lapsille....

Sitten tulin kotiin ja alettiin Rockyn kanssa siivoushommiin. Rocky tosin otti "nurmikolla" arskaa....

Ja oli käynyt naapurissa varkaissa ja raahannut siellä itelleen puruleluksi tommosen kaislakorin...

Illalla lähdettiin Mouadhin perheen luo ja sieltä Mouadhin isän veljen vaimon siskon ( :D ) häiden ensimmäiseen iltaan.. Ramadanin aikana ei mennä naimisiin, joten tämä oli epävirallinen juhla, jossa vain tuli joku uskontomies niille kotiin ja ne allekirjoitti avioliittopaperit, jotka sitten myöhemmin virallistetaan ballediassa.

Kuvaustausta ei ole kaunis, koska Mouadh on aina niin kärsimätön ottamaan kuvia, joten se ottaa missä vaan ja aikaa menee 3 minuuttia, eikä se näytä mulle niitä tuliko niistä hyviä vai ei... Niin nää on nyt kaikki ihan kamalia. Mutta päällä siis H&M ihanat farkut, Zaran toppi (maailman parasta kangasta), täältä ostetut korkkarit (oli mulla meidän häissä) ja Mouadhin mulle ostama superhyper kaunis laukku.

Halusin ottaa ihanan yhteiskuvan, nii toinen vaan vammailee :(

Käveltiin taksilta Mouadhin kotiin päin, niin siellä oli puhelinlangoilla kenkiä roikkumassa "koristeena" :D

Vihdoin päästiin itse juhlapaikalle, joka oli täynnä naapureita ja sukulaisia. Kadulla oli tuoleja ja meille tarjoiltiin mansikka ja mantelimehua ja keksejä. Juuri kun saavuttiin niin morsian oli avaamassa lahjoja. Sulhanen ei ollut vielä paikalla, sillä oli kai omat juhlat oman perheensä kanssa omassa kodissaan.

Mun laukku !

Sitten me vaan istuskeltiin ja hengailtiin ja ihastuin Mouadhin sedän pieneen Ibrahim poikaan. Se oli maailman suloisin!

Jossain vaiheessa iltaa haettiin rumpu ja naiset alkoivat rummutella ja laulaa morsiammelle. Mulla oli tässä vaiheessa jo niin kamala ja väsynyt olo, että me lähdettiin kotiin. Seuraavana aamuna olikin luvassa herätys klo 5.45 ja suuntana lentokenttä...


Meinas itku päästä kun mun vauva nukku niin söpösti aamulla <3>
 Noi häät jossa oltiin, niin jatkuu vielä ensi viikolla kun ramadan on ohitse. Silloin onkin luvassa 5-6 päivää kestävät juhlat.. Mekin ollaan menossa niihin aina kun vaan päästään. Lupaan ottaa paljon kuvia! Päähääjuhla on lauantaina 25.8 isolla veneellä merellä! SIISTII! Tänään illalla selviää päättyykö ramadan huomenna vai sunnuntaina ja siitä alkaa 3 päivää kestävä Aid-juhla, joka on muslimimaailman suurin juhla. Vähä niinkuin meidän joulu. Oon la ja su töissä, mutta toivon, että Aid alkaisi huomenna, koska pääsen jo neljältä töistä... Olis niin kiva mennä syömään herkkuja Mouadhin kotiin! Ihanaa viikonloppua Suomeen <3>

Ps. Oon katellut mistä kaikista maista mun blogia on luettu,joten olis kiva kuulla teiltä missä kaikkialla olette ja miten ootte päätyneet sinne maailmankolkkaan. Varsinkin jos ootte samassa tilanteessa, että mies on ollut suurin syy muuttoon :) 

9 kommenttia:

  1. Päädyin tänne blogiin äsken My Explorationin kautta, ja on tosi kiva lueskella sun arjesta ja elämästä siellä. :) Mulla oli tosi lähellä tossa vähän aikaa sitten, että olisin lähtenyt miehen perässä Tansaniaan (tapasin siis hänet Tansaniassa kun olin siellä työharjoittelussa), mutta tää mies ei sitten loppujen lopuksi osoittautunutkaan niin hyväksi tyypiksi.

    VastaaPoista
  2. Heips! Makin paadyin tanne My Explorationin kautta, ja miehen perassapa hyvinkin muille maille paadyin...Mies on siis alkujaan marokkolainen, mutta asutaan taalla Ranskan Rivieralla nyt kolmatta vuotta (yhta kauan oltu naimisissa). Ties vaikka joskus viela innostuttaisiin muuttamaan Suomeen tai Marokkoonkin pidemmaksi aikaa. Blogia en ole saanut ainakaan toistaiseksi viela aikaiseksi, mutta kiva naita teidan muitten juttuja on lueskella :)

    VastaaPoista
  3. Mä päädyin tänne myös My Explorationin kautta. Asun Sveitsissä ja seurustelen myös täällä asuvan libanonilaisen miehen kanssa. Sun blogi vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta ja on kiva lukea, miten yhteiselämä oman arabimiehesi kanssa sujuu :)

    VastaaPoista
  4. Sara: Ihanaa, että eksyit tänne ja tervetuloa! Ennen mulla oli aikaa enemmänkin kirjoitella postauksia, mutta nyt en enhdi enään niin usein.. Ja tuntuu, että tää arki on käynyt niin tappavan tylsäksi (eli työssäkäynniksi), että mistäs sitä enään kirjotteliskaan :D Onneksi sait huomata ennen kuin lähdit niin kauaksi, että mies ei ollutkaan hyvä tyyppi. Vielä se oikea tulee vastaan! :)

    Anonyymi: JEEE tervetuloa lukemaan! Harmittaa kun en ehdi niin usein enään postailla ja tuntuu, että ei oo kauheasti edes mitään kirjoitettavaa enään.. Mutta ihanaa kun tulee uusia lukijoita ja varsinkin kun saa kommenttejan, niin saa uutta potkua kirjoittamiseen. Oletko töissä Sveitsissä vai koulussa? Meinaatteko muuttaa Suomeen vai minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia teillä on?

    VastaaPoista
  5. Makin paadyin tanne Emman blogin kautta, ja miehenpa perassa hyvinkin aikoinani muille maille myos :) Mies on alkujaan marokkolainen, ja asutaan nyt kolmatta vuotta (naimisissa sama aika) taalla Ranskan Rivieralla, Nizzassa. Ties vaikka joskus innostuttaisiin muuttamaan joko Suomeen tai Marokkoon...Omaa blogia en ole ainakaan toistaiseksi saanut aikaiseksi, mutta kiva naita teidan muitten juttuja on lueskella.

    VastaaPoista
  6. On tosi mielenkiintosta lukea blogia sun elämästä siellä, kun itsehän muutin Puolaan saksalaisen miehen perässä kesäkuussa. Ite kanssa kunnianhimosesti ajattelin kirjottaa blogia, mutta aika vähän sitä on tullu kirjoteltua, ehkä ryhdistäydyn kohta. :P

    Voin vaan kuvitella kuinka vaikeita siellä jotkut asiat on ja kuinka suuri kulttuuriero on Suomeen. Puolahan on kuitenkin EU maa ja oikeestaan hyvin samanlainen ku Suomi. Ja täältä saa kaikkea mitä Suomestakin saa... Joten ens kerralla kun puren hammasta jossain virastossa, koska kukaan ei puhu englantia ja joka asian hoitoon tarvitaan satatuhatta paperia, yritän muistaa sun rohkeutes ja sinnikyytes. :)

    Toivottavasti ootte ikuisesti onnellisia yhdessä, missä ikinä asuttekaan! :)

    VastaaPoista
  7. Moikka Noora!!!! Joo mä luinki joskus alussa sun blogia kun olit muuttanut Puolaan. En mäkään enää ehdi kirjottaa niin paljon ku oon töissä ja ei tuu otettua kuviakaan.. Tuntuu, et elämä on muutenki jo niin arkista ja tylsää, että mistäs tässä edes kirjotteliskaan :D

    En mä oo koskaan ajatellut, että olisin mitenkään erityisen rohkea.. Ehkä tyhmänrohkea :D Mut kiitos! On täällä ainakin oppinut arvostamaan omaa kotimaataan ja tietämään, että monilla muilla menee aina huonommin kuin itsellään. Mulla on kuitenkin jo kamala koti-ikävä ja lasken vaan päiviä, että pääsen taas kotiin Kannelmäkeen ja kunnon töihin!!!!! Mikä teillä/sulla on suunnitelma tulevaisuudelle?

    Olkaa tekin aina onnellisia yhdessä, vaikka välillä tuntuisi, että miten tätä koskaan saa toimimaan ja mitä mä oikeen oon tekemässä, niin rakkaus voittaa aina <3

    VastaaPoista
  8. :) tarkotus on asua täällä kesään 2014, ja sitten muuttaa minne herran duuni meidät vie. ens kesänä päästään vähän valikoimaan paikkoja, missä haluttais asua, mutta varma tieto tulee about puol vuotta ennen muuttoa. jännäää.... :D

    VastaaPoista
  9. Oho! Susta tulee ihan maailmankansalainen! Mä oon liian suomijuntti, haluan asua vaan Suomessa :D Ja onhan se eri asia kun heti alusta asti on asennoitunut siihen, että asun täällä vaan niin kauan, et päästään Suomeen. Mut sä oot kokoajan tienny, et jäät sinne yms sulla ei oo Suomessa mitään kesken ja siellä stressattavana. Mullaku on viel kämppä ja koulu... Puolasta pääsee vähän helpommin Suomeen kun täältä ja uskoisin, et sun on myös helpompi löytää töitä ja saada ystäviä.Täällä oon tosi yksin ja työt on kiven takana... Mut en valita, maailma avartaa ja kaikesta selviää! Aina sitä pääsee Suomeen takaisin :) Milloin oot menossa Suomeen seuraavan kerran?

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi :)